Akava: Työn tuottavuutta haettava työaikajoustoilla, ei lomaleikkauksilla

Akavalla on valmiutta tarkastella parhaillaan neuvoteltavassa työaikaratkaisussa työajan pituutta työntekijöitä ja työnantajia hyödyttävän joustavuuden näkökulmasta esimerkiksi vuositasolla.

– Ajatus siitä, että tuottavuus ja kilpailukyky lisääntyisivät pitkällä tähtäimellä esimerkiksi lakisääteistä pidempiä vuosilomia leikkaamalla, on täysin nurinkurinen ja poissuljettu. Hallitus tuntuu ajattelevan, että tuottavuus lähtee kasvuun heikentämällä useilla eri toimilla ennen kaikkea naisten työehtoja, puheenjohtaja Sture Fjäder huomauttaa.

Hallituksen aikeet niin lomien ja lomakorvausten leikkaamisesta kuin sairauskarenssista osuvat laajalti julkisella sektorilla työskentelevien naisten työehtoihin ja palkkoihin.

– Akava ei edelleenkään hyväksy sitä, että ”kaikille kipeä paketti” osuu todellisuudessa kipeimmin muutamiin työntekijäryhmiin. Julkisen sektorin velvoittavia tehtäviä on lisätty vuosikausia samalla kun rahoitusta on leikattu ja henkilökuntaa vähennetty. Tämä on täysin kestämätön yhtälö työntekijöiden jaksamisen ja sitä kautta etenkin tuottavuuden kannalta, Fjäder toteaa.

– Julkisen sektorin lomat eivät ole kaupan, hän sanoo.

Lomien ja vapaiden merkitys otettava vakavasti

Akava muistuttaa, ettei ongelma ole yrityksissä sen vähäisempi. Yksityisen sektorin työntekijöitä on jatkuvasti vähennetty samalla kun työn määrää ja tehokkuusvaatimuksia on lisätty. Akavan keväällä tekemä laaja luottamusmieskysely osoitti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin on kohdistunut irtisanomisia ounasteltuakin enemmän. 

– Suomen kilpailukykyä nostaa pitkällä tähtäimellä parhaiten nimenomaan tuottavuuden nostaminen. Tuottavuus kuitenkin heikkenee, jos työntekijät kuormittuvat koko ajan enemmän. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että lomien ja vapaiden merkitys työssäjaksamisen ja tuottavuuden edistäjänä otetaan vakavasti, johtaja Maria Löfgren sanoo.

Akava peräänkuuluttaa maan hallitukselta pitkäjänteistä visiota siitä, kuinka Suomi pärjää muuttuvassa, globaalissa maailmassa. 

– On suorastaan absurdia uskoa siihen, että Suomen menestymisen salaisuus globaaleilla markkinoilla perustuisi työehtojen heikentämiseen ja työn hinnan alentamiseen. Sen sijaan meidän on tuettava uusia, kasvavia toimialoja, tutkimusta, tuotekehitystä, innovointia ja koulutusta sekä osaamista, Fjäder sanoo.