Alusta vai sittenkin laituri?

Tervetulopuheessaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman totesi Kaute-säätion olleen tekniikan ja kaupan alojen yhteistyön edelläkävijänä ja esimerkkinä alan yliopistojen yhdistymisessä. Tekniikka ja talous yhdistyvät myös juhlaseminaarin aiheeksi valitussa alustataloudessa.

Professori Tapio Lokki ehdotti platform-sanalle alustan sijaan uudeksi paremmaksi käännökseksi laituria. Laiturihan on toisaalta tieteellisen ajattelun mahdollistava rauhallisen ajattelun paikka ja toisaalta vilkkaan liikenteen paikka. 

Jääkö Suomi junasta?

Professori Aija Leiponen Cornell University Dyson School of Applied Economics and Managementista pohti datamarkkinoiden erityispiirteitä. Data on erityyppinen kaupankäynnin kohde kuin mihin olemme aiemmin tottuneet.  Tulisiko datan olla ilmaista, kuka sitä voi myydä ja tulisiko sen kaupan tapahtua lohkoketjujen kautta? Tärkein kysymys on, missä dataa hallitsevat alustat sijaitsevat. Alustojen valta kasvaa ja on vaarana, että tieto keskittyy muihin maihin. Onko Suomella varaa ja osaamista data-alustojen perustamiseksi ja kehittämiseksi?

Tuore Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n Tivian puheenjohtaja Mika Helenius peräänkuulutti niin valtiovallan kuin sijoittajienkin panostusta ohjelmisto-osaamiseen. Suomessa ei ole yhtään alan korkeakoulua, vaikka osaamista tarvitaan yhä enemmän. Ohjelmistojen kautta tapahtuvaa kehitystä tulisi Heleniuksen mukaan katsoa paljon strategisemmin tieteen, talouselämän ja valtiovallan yhteistyönä. – Jokaisesta yrityksestä tulee tulevaisuudessa software-yritys. Yhdysvalloissa investoinneista jo 40 prosenttia menee ohjelmistoihin, Suomi on jäämässä sivustakatsojaksi, mikäli alaan ei panosteta pian, Helenius totesi.

Millaisen työelämän jätämme lapsillemme?

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Rita Lavikka näkee vuorovaikutuksen olevan alustatalouden ytimessä. Alustan arvo kasvaa mitä enemmän alustalla on käyttäjiä. Arvo ei kuitenkaan jakaudu tasan ja siksi alustatalouden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tulisi vastata muun muassa työelämän sääntöjä ja verotusta uudelleen miettimällä. Olisi tuotava yhteen julkinen valta, palveluiden käyttäjät ja niiden tuottajat, jotta alustatalouteen voidaan luoda kaikille osapuolille reiluja win-win-malleja.

Alustapalveluiden sosiaalisia vaikutuksia tutkinut lehtori Aila Lampinen Tukholman yliopiston Mobile Life Centeristä puolestaan korosti, että kohtaamme samat vanhat yhteiskunnan ongelmat myös alustataloudessa. Ratkaisevaa on, kuka palvelusta hyötyy ja kuka sitä pääsee käyttämään? Esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb:n käyttäjät kokevat palvelun pääsääntöisesti positiivisena, mutta keskusteluun on noussut muun muassa rasistinen syrjintä asiakkaiden valinnassa.

Työelämän normien purkua ehdottaville Lampinen vastasi, että normeja ei välttämättä tarvitse purkaa, vaan tulee miettiä uusia normeja työnteolle. – Niiden tulisi olla sellaisia, joiden mukaan haluamme omien lastemme voivan tehdä töitä tulevaisuudessa, Lampinen korosti.