Lomien jälkeen Unicuksen konsultointipäällikkö Salka Salkoharju kysyi tiimiläisiltään, miten joulu sujui. ”Huonosti”, eräs konsultti vastasi. Äänensävy oli neutraali, eikä aiheesta keskusteltu sen enempää. Salkoharju on jo oppinut, että sitä saa, mitä kysyy. Autismikirjolla olevat kollegat saattavat olla hyvinkin suorasanaisia tai vähäpuheisia.
– Työskentely heidän kanssaan on opettanut minulle, miten paljon sanattomia sääntöjä ihmisten arkipäiväisessä kommunikoinnissa on, Salkoharju sanoo.
Yksi tällainen sääntö koskee työhaastatteluiden peruskysymystä ”kerro itsestäsi”. Salkoharjun mukaan kysyjä odottaa, että vastaus liittyy työelämään ja on räätälöity haettavan tehtävän ja yrityksen mukaan. Autismikirjon henkilö ei ehkä tunnista, mitä kysymyksellä oikeasti haetaan, vaan vastaa kirjaimellisesti kysymykseen ja saattaa kertoa jotain täysin työhön liittymätöntä.
Autismi on käytännössä aivojen erilaisuutta, kuten konsultointiyritys Neuromoninaiset asian ilmaisee. Autismi vaikuttaa ihmisen tapaan aistia maailmaa, käsitellä tietoa ja käyttäytyä. Autismin kirjo on laaja ja ilmeneminen yksilöllistä, mutta Autismiliiton mukaan sen ydinpiirteisiin kuuluvat vaikeudet vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä aistien yli- ja aliherkkyydet. Autismikirjo kuuluu neurokehityksellisiin häiriöihin eli neurokirjoon.
Salkoharju näkee, että jokainen voi muuttaa kommunikaatiotaan helpommin ymmärrettäväksi ja saavutettavaksi.
– Jos tehtävänanto töissä on muotoiltu, että aloita kohtapuoliin jotenkin näin, se on autismikirjolla olevalle ympäripyöreätä kohteliasta jargonia. Täsmällisempi tehtävänanto auttaa välttämään väärinymmärryksiä: mistä pitää aloittaa ja mikä on haluttu lopputulos.
Puutteellinen CV voi sokaista rekrytoijan
Unicus myy koodaus-, ohjelmistotestaus- ja laadunvarmistuspalveluja. Yrityksen linjaus palkata vain autismikirjolla olevia lähtee siitä, että sen mukaan monet kirjolla olevat ovat loogisia, analyyttisiä ja matemaattisesti lahjakkaita.
– Tämä tekee heistä erittäin hyviä työntekijöitä. Ohjelmistotestaus, data-analytiikka ja data science ovat alueita, joissa tarkkuudesta ja yksityiskohtien huomioimisesta on apua, toimitusjohtaja Jukka Mikkonen sanoo.
Autismiliiton mukaan autismikirjon voimavaroja ovat usein hyvä keskittymis- ja havainnointikyky, oikeudentaju ja kyky ratkaista monimutkaisiakin ongelmia.
– Emme ole hyväntekeväisyysyritys. Usein tosin asiakas ostaa meiltä ensimmäisen konsultin siksi, että se haluaa tehdä hyvää. Meitä motivoi antaa konsulteillemme mahdollisuus näyttää osaamisensa, Mikkonen jatkaa.
Autismiliiton mukaan suomalaisista noin 1–1,2 prosentilla esiintyy autismikirjoa. Heistä yli 70 prosentilla se ei aiheuta poikkeavaa kielenkehitystä tai kehitysvammaa. Työmahdollisuuksien saaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Liiton mukaan aikuisista autismikirjon ihmisistä vain 10–25 prosenttia on työelämässä.
Salkoharju on vastannut puolitoista vuotta Unicuksen rekrytoinnista ja HR-asioista. Hän kertoo, että monella Unicuksen konsultilla on taustalla pitkä työttömyysjakso ja aukkoja CV:ssä.
– Olen tehnyt rekryhommia muuallakin. Hakijoita karsitaan usein CV:n perusteella. Ymmärrän miksi: paineet ovat kovat ja volyymi iso, mutta siinä saattaa jäädä haastattelematta joku rooliin erinomaisesti sopiva vain sen takia, että hänellä on puutteita CV:ssä.
Salkoharjun mukaan Unicuksen rekrytoiniprosessi poikkeaa melko paljon valtavirrasta. Yritys ei keskity hakijan CV:seen tai saavutuksiin ja hakea voi ilman hakemuskirjettä. Unicus haastattelee hakijan 4–6 kertaa ja hakija voi ottaa mukaan tukihenkilön. Keskustelut voidaan pitää läsnä tai etänä, hakijan toiveiden mukaan.
– Painotamme sitä, ettei ensivaikutelma ole oikea. Monella hakijalla on ulkopuolisuuden tunnetta johtuen pitkästä työttömyydestä. Se manifestoituu aluksi jännityksenä ja hermostuneisuutena, mikä saattaa ulospäin vaikuttaa ylimielisyydeltä.
Salkoharju pyrkii tarjoamaan keskusteluun saapuvalle agendan, listan mitä hän aikoo kysyä ja missä järjestyksessä. Hän kysyy avoimien ja laajojen kysymyksien sijaan suoraan konkreettisista asioista. Lisäksi hän pukeutuu joka kerta samanvärisiin vaatteisiin.
– Tarkoitus on tehdä tilanteesta turvallinen ja ennustettava hakijalle. Olemme saaneet hakijoilta kiitosta. Eräs koki, että ensimmäistä kertaa autismi oli hänelle voimavara. Toinen iloitsi, ettei rekryprosessissa laitettu pillejä pussiin, vaikkei hän saanut ensimmäisessä keskustelussa sanotuksi mitään. Sovittiin vain seuraava tapaaminen.
Unicus perehdyttää työelämän taitoja
Unicus on vielä pieni yritys – Suomessa se työllistää parikymmentä konsulttia. Pieni koko mahdollistaa yksilöllisen perehdyttämisen. Salkoharju kertoo, että Unicuksen perehdytyksessä painotetaan itsestä huolehtimista eli taukojen, omien rajojen asettamisen ja levon tärkeyttä. Monilla rekrytyillä voi olla pitkä aika edellisestä työstä ja työrutiinit kateissa. Toisaalta pitkän työelämätauon jälkeen heillä saattaa olla ylen määrin intoa tekemiseen.
– Työntekijämme ovat lojaaleja. Kun he pääsevät tekemään mielekästä työtä, he haluavat suoriutua. Joskus joudun muistuttamaan heitä, että riittää, kun he tekevät sen mitä on pyydetty. Ei tarvitse ylisuoriutua, Salkoharju sanoo.
Vuoden vaikuttavin. Konsultointipäällikkö Salka Salkoharju Unicuksen toimistossa Helsingissä. Hän haluaa lisätä ymmärrystä autismikirjosta. Marraskuussa Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry palkitsi Unicuksen vuoden 2023 vaikuttavimpana yrityksenä.
Unicus seuraa konsulttiensa työtä viikoittain palavereilla sekä konsultin että asiakkaan edustajan kanssa. Salkoharjun mukaan keskusteluissa ilmenee toisinaan ongelmia, mutta harvoin mitään vakavaa. Usein kyseessä on väärinymmärrys, joka on helppo selvittää.
– Projektit ovat pitkiä ja konsulttimme ovat usein asiakkailla töissä vuosia. Monet asiakkaamme ovat ihmetelleet, miksi konsulttiemme on ollut aiemmin niin vaikea työllistyä, kun heillä homma sujuu niin hyvin.
Salkoharju on itse neurokirjolla. Hän kertoo motivoituvansa työssään siitä, että voi auttaa satoja hakemuksia ja satoja hylkäyksiä saaneen ihmisen lopulta työelämään kiinni, tukien saajasta veronmaksajaksi.
– Lähtökohtaisesti ihmiset pärjäävät ja osaavat, kun heille antaa mahdollisuuden ja luvan olla oma itsensä.
Yritykset haluavat toimia paremmin
Norjassa perustettu Unicus laajensi Suomeen vuonna 2019. Kesäkuussa saksalainen auticon ja Unicus yhdistyivät, ja nyt yrityksellä on maailmanlaajuisesti noin 600 työntekijää, joista 80 prosenttia on autismin kirjolla.
Konsulttien lisäksi Unicus myy koulutuksia neuroinkluusiosta eli siitä, miten organisaatio voi ottaa huomioon esimerkiksi ADHD:n tai autismikirjon. Salkoharju on juuri saanut päävastuun koulutuksista Suomessa.
– Tälle palvelulle tuntuu olevan tosi paljon kysyntää. Viime vuonna teimme esimerkiksi eräälle teollisuusyritykselle kaksi koulutusta, joissa olivat mukana myös Aasian ja Yhdysvaltojen työntekijät, Mikkonen kertoo.
Sen sijaan hän harmittelee, että IT-ala käy nyt säästöliekillä. Saman on huomannut Salkoharju.
– Monilla IT-alan yrityksillä on nyt rekrykielto. Tämä on iskenyt meihin. Olemme käyneet hirveästi keskusteluja uusien yrityksien kanssa. Vaikka hinta on kohdillaan ja sopiva osaaja löytynyt, yritykset ovat vetäneet liinat kiinni. Toivotaan, että tämä vuosi muuttaa tilannetta ja saamme porukkaa penkiltä töihin, jonne he kovasti haluavat.
Lue myös TEKin Sirkku Pohjan blogi: Autismin kirjo työelämässä – annetaan jokaisen onnistua