Kohtuullinen mukautus työelämässä on työnantajan teko, jonka ansiosta toimintakyvyltään rajoittunut työntekijä voi työllistyä, suoriutua työstään ja edetä urallaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisista mukautuksista säädetään yhdenvertaisuuslaissa.
TEKin työehtoasiantuntija Susanna Hernbergin mukaan työelämän kohtuullinen mukautus voi liittyä esimerkiksi apuvälineisiin, koulutuksen järjestämiseen tai työn organisointiin. Kohtuullinen mukautus voisi olla:
- pyörätuolirampit ja luiskat
- hiljaisen työtilan tarjoaminen avokonttorissa
- erilaiset työaikajärjestelyt, kuten lyhennetty työaika, etätyö tai vuorotyössä pelkän päivävuoron tekeminen
- työtilojen valaistuksen tai akustiikan säätäminen
- tiedonsaannin saavutettavuus tietoteknisillä ratkaisuilla, jos työntekijällä on esimerkiksi näkö- tai kuulovamma
- työn tauottaminen ja lepotilan järjestäminen.
Kuka voi saada mukautuksen?
Kohtuulliset mukautukset koskevat lain mukaan vammaisia henkilöitä. Haasteena on, ettei vammaisuudelle ole yksiselitteistä oikeudellista määritelmää.
– Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus on otettava huomioon yhdenvertaisuuslain tulkinnassa, Susanna Hernberg sanoo.
YK:n yleissopimus määrittelee vammaisiin henkilöihin kuuluviksi ”ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa”.
– Vamman käsite on ymmärrettävä työntekoa rajoittavaksi haitaksi, eikä mahdottomuudeksi tehdä työtä, Hernberg sanoo.
Vammaisuus voi olla tapaturma- tai syntyperäistä, tai esimerkiksi sairauden aiheuttama pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite.
TEKin työelämäasiantuntija Sirkku Pohja näkee, että vammainen on terminä hankala.
– Aika harva mukautuksia tarvitseva haluaa, että hänet määritellään vammaiseksi. Termistöä kannattaisi miettiä. Vammaisen sijaan erilainen työntekijä olisi minusta parempi termi. Eihän se vamma välttämättä vaikuta työhön! Esimerkiksi pyörätuolissa istuva tutkija. Jos päällään tekee työtä, on työn kannalta ihan sama, toimiiko jalat, hän sanoo.
Pohjan mukaan laki lähtee siitä, että vamma on jotain, joka tuottaa henkilölle pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua elämän normaaleista toiminnoista, kuten työstä.
Mukautuksia voi tarvita ilman näkyvää vammaa tai diagnoosia. Pohja näkee, että työnantajan tulisi tarjota kohtuullisia mukautuksia esimerkiksi neurovähemmistöille.
– Hyvän työnantajan tunnistaa siitä, että se katsoo työntekijää yksilönä.
Pohjan mukaan esimerkiksi säädettävät valot ja sähköpöydät eivät häiritse ketään, mutta valoherkälle tai pyörätuolissa olevalle niistä voi olla paljon apua. Esteettömät tilat ovat kaikille käyttökelpoiset, mutta joillekin välttämättömät.
– Mukautuksissa on kyse asenteesta. Huomataan, ettei kaikilla jalat toimi samalla tavalla ja toisen pää vaatii toimiakseen tiettyjä juttuja.
Mikä mukautus on kohtuullinen?
Työntekijä hakee kohtuullisia mukautuksia pääsääntöisesti itse. Velvoite mukautuksista koskee kuitenkin myös tilanteita, joissa työnantaja on tai pitäisi olla tietoinen työntekijän vammasta ilman tämän ilmoitustakin. Esimerkiksi jos henkilö on pyörätuolissa, tarve esteettömille tiloille on selviö.
Myös henkilöstön edustaja voi pyytää kollektiivisesti kohtuullista mukautusta, kuten hiljaista työtilaa. Työnantaja ei ole kuitenkaan velvoitettu suostumaan tällaiseen ei-henkilökohtaiseen pyyntöön.
Mukautustarpeet ovat yksilö- ja tapauskohtaisia. Työnantaja on velvollinen tarvittaessa arvioimaan työntekijän työkyvyn. Arvioinnin perusteella työnantaja voi olla velvollinen tarjoamaan mukautuksia.
Susanna Hernberg suosittelee, että työntekijä ja työnantaja ottavat työterveyshuollon mukaan työkyvyn arviointiin ja mukautusten suunnitteluun.
Mikä sitten tekee mukautuksesta kohtuullisen? Se riippuu työnantajan koosta, taloudellisesta asemasta, toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Lisäksi kohtuullisuuden arviointiin vaikuttavat mukautustarpeet, niiden arvioidut kustannukset ja saatavissa oleva tuki.
Työnantaja voi hakea esimerkiksi TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea. Osa mukautuksista voi olla enemmän järjestely- kuin rahakysymyksiä.
– Jos työnantaja huomioi mahdolliset mukautukset jo työtiloja suunniteltaessa, vuokrattaessa tai ostettaessa, mukautukset tulevat edullisemmiksi kuin myöhemmin tehtävät yksittäiset muutokset, Sirkku Pohja lisää.
Jos työnantaja ei tee työntekijän tarvitsemia mukautuksia, työntekijä voi yhdenvertaisuuslain mukaan pyytää kirjalliset perustelut ja työnantajan on annettava ne. Hernbergin mukaan sen jälkeen työntekijä voi tarvittaessa riitauttaa tilanteen. Oikeus päättää, olivatko pyydetyt mukautukset kohtuullisia vai kohtuuttomia, esimerkiksi liian kalliita.
Mikäli oikeus arvioi, että mukautukset olisivat olleet kohtuullisia, työnantajan voidaan katsoa syrjineen vammaista työntekijää. Syrjityllä on oikeus saada työnantajalta hyvitys, joka on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Vakavuuteen vaikuttavat syrjivän teon laatu, laajuus ja kesto. Tuomioistuin määrää hyvityksen.
Juttua muokattu 10.2.2025 klo 13: muutettu tiedonsaannin esteettömyys tiedonsaannin saavutettavuudeksi.