Mitä tukea yliopistot tarjoavat neurovähemmistöihin kuuluville opiskelijoille eli esimerkiksi autismin kirjolla oleville? Tai heille, joilla on lukivaikeus tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö?
TEK-lehti kysyi asiaa kaikilta Suomen tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisen alan opetusta antavilta yliopistoilta. Yliopistoja on kymmenen: Aalto-yliopisto Espoossa, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Joensuussa ja Kuopiossa, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto Lappeenrannassa ja Lahdessa, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi Turussa ja Vaasassa.
Teimme kartoituksen sähköpostitse syys-lokakuun vaihteessa. Tukimuodoista kertoivat yliopistojen koulutus- tai oppimispalvelujen asiantuntijat, opintopsykologit, hyvinvointisuunnittelija, yliopistonlehtori tai viestinnän asiantuntija.
Yliopistojen vastauksia on muokattu ja vastaukset ovat yliopistojen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
Aalto-yliopisto
Aalto-yliopistossa neurovähemmistöihin kuuluvat opiskelijat voivat hakea henkilökohtaista tukea opintojensa suunnitteluun tai kohtuullisia, yksilöllisiä mukautuksia opetukseen. Näitä ovat esimerkiksi lisäaika tenttiin, erillinen tenttitila tai materiaalin saaminen etukäteen tutustuttavaksi. Henkilökohtaisia opintojärjestelyjä varten opiskelija tarvitsee asiantuntijan lausunnon. Viime vuonna yliopisto myönsi 260 järjestelyä. Yliopisto arvioi määrän kasvavan vuosittain.
Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoidensa hyvinvoinnin ja oppimisen tueksi vertaistukiryhmiä, opintopsykologien yksilö- ja ryhmäohjausta, drop in -ohjausta verkossa ja kasvokkain sekä verkkokursseja ja -materiaalia. Yliopiston verkkosivuilla on yliopistoyhteisölle tietoa muun muassa opiskelutekniikoista ja -kyvystä, sekä saavutettavuudesta.
Oppimispalvelut tukevat yliopiston opettajia ja ohjaajia, jotta he osaavat huomioida toiminnassaan saavutettavuuden, havaita opiskelun esteitä sekä ohjata opiskelijoita käyttämään yliopiston palveluita.
Tällä hetkellä Aalto-yliopisto päivittää yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja inklusiivisuussuunnitelmaansa vuosiksi 2025–2028.
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistossa on alkamassa opetussuunnitelmatyö. Työn yksi tavoite on tehdä opetuksesta entistä saavutettavampaa. Jo nyt opintojaksoille on monesti useita toteutusmuotoja, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimman suoritusmuodon. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa luentokurssin voi usein suorittaa myös itsenäisesti.
Jos tarjolla olevat suoritusvaihtoehdot eivät kuitenkaan riitä, Helsingin yliopiston opiskelija voi saada lääkärin tai vastaavan asiantuntijan lausunnolla yksilöllisiä järjestelyitä, kuten lisäaikaa tentissä tai rauhallisen tenttitilan. Järjestelyjä varten opiskelija tapaa yleensä esteettömyysyhdyshenkilön. Tämä voi auttaa opiskelijaa myös laatimaan opintosuunnitelman. Yliopiston arvio on, että järjestelyitä hakee vuodessa useat sadat opiskelijat. Määrä on kasvava.
Yliopisto järjestää opiskelua ja hyvinvointia tukevia ryhmiä ja tapahtumia opiskelijoille. Osallistujalta ei vaadita diagnoosia. Esimerkiksi opintopsykologien Tarkkaavaisuuden haasteita -ryhmä on ollut suosittu. Tänä syksynä aloitti neuromoninaisuutta edistävät työpajat. Lisäksi yliopisto tarjoaa itsenäisen opiskelun tueksi verkkomateriaalia ja etätuokioita. Opintopsykologit tarjoavat yksilöohjausta.
Helsingin yliopisto antaa suosituksia opettajille esimerkiksi neuromoninaisuuden huomioimisesta opetus- ja ohjaustilanteissa.
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistossa opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä terveydellisestä syystä, esimerkiksi lukihäiriön tai aistivamman perusteella. Opiskelijalla on oltava lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto järjestelyjen tarpeesta. Yliopisto arvioi, että sadat opiskelijat käyttävät järjestelyjä vuosittain ja järjestelyjen määrä on kasvanut tasaisesti.
Yliopisto tarjoaa erilaisia palveluita oppimisen ja hyvinvoinnin tueksi. Opintopsykologit, nepsy-ohjaajat ja erityisopettaja antavat yksilöohjausta ja vetävät pienryhmiä. Neuromoninaiset-vertaistukiryhmä toimii verkossa, samoin Otetta opintoihin -ryhmä. Ryhmien ohjaajilla on valmius tukea monenlaisissa neuromoninaisuuden kysymyksissä.
Yliopisto kehittää jatkuvasti olemassa olevia tuen muotoja ja pyrkii löytämään uusia tuen keinoja oppimisen tukemiseksi. Kehitys on opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyötä.
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston opiskelija voi saada yksilöllisiä opintojärjestelyjä perustelluista ja todennetuista syistä, kuten lääkärintodistuksella. Opiskelija tapaa yliopiston asiantuntijan ja tutkinto-ohjelmansa saavutettavuusyhdyshenkilön kanssa. He miettivät yhdessä tukitoimien tarpeen, sillä esimerkiksi neurovähemmistöillä haasteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Suositus opintojärjestelystä voi olla joustot määräajoissa, lisäaika tentissä, vaihtoehtoiset suoritustavat, opinto-ohjauksellisia toimia tai erilaiset tavat osallistua opetukseen.
Jyväskylän yliopiston arvio on, että järjestelyjä on viime vuosina tehty noin 200 vuodessa ja tarve kasvaa.
Yliopisto tarjoaa vertaisryhmiä esimerkiksi matematiikan, tilastotieteen, fysiikan ja kemian harjoitustehtävien tekemiseen. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää yliopiston verkossa tarjoamia opiskelun tuen ja hyvinvoinnin materiaaleja.
Opiskelija voi pyytää apua opintosuunnitelman tekemiseen yliopiston saavutettavuusyhdyshenkilöltä. Hyvinvointineuvojat ja -valmentajat tarjoavat keskusteluapua.
LUT-yliopisto
LUT-yliopiston tavoite on olla saavutettava yliopisto. Opiskelija voi saada yksilöllisiä järjestelyjä, kuten vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja tai lisäaikaa tenttiin. Tarve järjestelyille tulee perustua yleensä asiantuntijan lausunnolla todennettuun syyhyn, kuten lukivaikeus tai tarkkaavaisuushäiriö. Yliopisto ei kerää tietoa järjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden määrästä, mutta arvioi järjestelyjen tarpeen olevan lievässä kasvussa.
LUTin opintopsykologit tarjoavat opiskelijalle tukea opintoihin ja opiskelussa jaksamiseen, opintoneuvojat puolestaan tarjoavat matalan kynnyksen apua opiskelun käytännön asioissa. Yliopiston verkkosivuilla on materiaalia opiskelun ja hyvinvoinnin tueksi, esimerkiksi videoita ja podcasteja.
LUTin monialainen opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä yhdessä ylioppilaskunta LTKY:n kanssa tekee vuosittain kyselyn koskien opetusta ja hyvinvointia. Yliopisto kehittää tuki- ja hyvinvointipalveluitaan kyselyn pohjalta. Lisäksi LUT kehittää opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemista yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kanssa ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä yhdessä LTKY:n kanssa.
Oulun yliopisto
Oulun yliopisto tarjoaa neurovähemmistöihin kuuluville opiskelijoille opintopsykologien ja neuropsykiatrisen valmentajan pitämää ryhmämuotoista tukea ja yksilöohjausta. Lisäksi yliopiston verkkosivuilla on materiaalia opiskelutaitojen ja hyvinvoinnin tueksi.
Oulun yliopisto järjestää opiskelua tukevaa ryhmätoimintaa, kuten Opiskelutaitoryhmän ADHD-diagnoosin saaneille opiskelijoille. VENE – vertaistukiryhmä neuromoninaisille opiskelijoille on uusi ryhmä, joka aloitti toimintansa tänä syksynä. Oulun yliopisto otti VENE-ryhmään mallia Tampereen yliopistolta.
Opiskelija voi varata ajan opiskeluohjaukseen tai hyödyntää Study Coaching -yksilövalmennusta, jossa on tarjolla opiskelijoille erilaisia valmennuspaketteja. Yksi niistä on Fokusta opiskeluun, vahvistusta arkeen – Nepsyoireisen opiskelijan valmennuspaketti, jossa teemoina on esimerkiksi tarkkaavuuden suuntaaminen ja ajanhallinta. Lisäksi yliopiston opintopsykologit tarjoavat opiskelijoille erityisohjausta.
Myös Oulun yliopistossa opiskelija voi hakea yksilöllisiä opintojärjestelyjä terveydellisin perustein. Yliopisto arvioi järjestelyjen suositusten määräksi vuosittain yli sata. Trendi on kasvava.
Lisäksi Oulun yliopisto järjestää koulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja pyrkii näin lisäämään henkilöstön tietoisuutta liittyen neurovähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kohtaamiseen.
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto on järjestänyt neurovähemmistöihin kuuluville opiskelijoille ryhmämuotoisia tukimuotoja syyslukukaudesta 2022 lähtien.
Lukukauden alussa neuromoninaisille opiskelijoille on omia NOOA-infotilaisuuksia opintoihin orientoitumiseksi. JOLLA on pienryhmäohjausta neuromoninaisille opiskelijoille, jotka ovat juuri aloittaneet opintonsa. VENE on vertaistukiryhmä opiskelijoille, jotka tunnistavat itsessään esimerkiksi autismikirjon tai ADHD:n piirteitä. Lisäksi yliopisto järjestää erilaisia teemaluentoja.
Tampereen yliopisto pilotoi lukuvuonna 2024–2025 ryhmämuotoista uraohjausta neuromoninaisille opiskelijoille. Yliopisto myös kouluttaa ohjaus- ja opetushenkilökuntaansa saavutettavan opetuksen suunnittelussa.
Lisäksi yliopisto järjestää kaikille opiskelijoilleen ryhmätoimintaa liittyen esimerkiksi keskittymiseen ja ajanhallintaan sekä tarjoaa opintopsykologien palveluita.
Opiskelija voi saada yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä esimerkiksi todennetun autismikirjon, ADHD:n tai oppimisvaikeuden perusteella. Yliopisto arvioi, että muutama sata käyttää yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä lukuvuosittain ja tarve on kasvava.
Tämä vuoden alussa ylioppilaskunnan alaisuudessa aloitti Tampereen seudun neuromoninaiset korkeakouluopiskelijat Nemo ry, joka on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Turun yliopisto
Turun yliopiston opiskelija voi saada opintoihinsa liittyvää neuvontaa ja ohjausta oppiaineensa ja tiedekuntansa opintoneuvojilta ja ohjaavilta opettajilta. Opiskelijatuutorit tutustuttavat opiskelijat opiskeluympäristöön. Opintopsykologit tukevat opiskelijoita esimerkiksi ajanhallintaan ja motivaatioon liittyen.
Opiskelija voi saada lääkärintodistuksen tai muun asiantuntijan selvityksen perusteella suosituksen yksilöllisistä järjestelyistä opintoihinsa liittyen. Yliopiston esteettömyyssuunnittelija neuvoo opiskelijaa asiassa. Järjestelyjä käyttää yliopiston arvion mukaan useampi sata opiskelijaa vuodessa ja järjestelyjä hakevien määrä on lähivuosina noussut.
Turun alueen korkeakoulujen, terveydenhuollon, Kelan ja kolmannen sektorin edustajat kokoontuvat säännöllisesti työryhmänä, jonka aihe on neuromoninaisten opiskelijoiden tuki.
Tänä syksynä Turun yliopisto käynnistää toimintaa, joka yhdistää vertaistukea ja yksilöllistä ohjausta neurovähemmistöihin kuuluville opiskelijoille. Lukuvuoden ohjelmassa on myös henkilökunnan koulutus ADHD:n ja autismin huomioimisesta opetuksessa.
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopiston opiskelijat voivat hakea yksilöllisiä järjestelyitä opintojensa etenemiseksi. Tarve pitää voida perustella lääkärin, psykologin, puheterapeutin tai muun asiantuntijan lausunnolla. Yliopiston opintopsykologi tekee opiskelijalle suosituksen järjestelyistä. Yliopisto arvioi myöntävänsä järjestelyjä vuodessa kymmenille opiskelijoille, ja järjestelyjä hakevien määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina.
Opintopsykologi tarjoaa opiskelijoille yksilöohjausta ja ryhmätoimintaa, muun muassa ajankäytön hallintaan ja keskittymiseen liittyen.
Tänä syksynä Vaasan yliopistossa oli ensimmäistä kertaa Neuroystävällinen lokakuu -kokonaisuus. Ohjelmistoon kuuluivat Aivovoimaa-tietoiskusarja, neuroystävällisiä opiskelutuokioita ja Nepsy-neuvonta, jota antoivat kokemusasiantuntija ja neuropsykiatrinen valmentaja. Lisäksi Neuroystävällisyyden iltapäivä tarjosi opiskelijoille tietoa ja työkaluja keskittymiseen, lukivaikeuksiin ja jännittämiseen.
Yliopisto aikoo jatkaa lokakuussa pilotoituja neuroystävällisiä opiskelutuokioita ja Nepsy-neuvontaa. Yliopisto myös käynnistää neuroystävällisen opiskelu- ja taukotilan suunnittelun.
Åbo Akademi
Åbo Akademi pyrkii ottamaan opetuksessa huomioon fyysisen ja psykososiaalisen esteettömyyden.
Jokaisessa tiedekunnassa on esteettömyysneuvojia, joiden kanssa opiskelijat voivat keskustella tarvitsemistaan yksilöllisistä mukautuksista. Mukautuksia varten opiskelija tarvitsee lääkärin diagnoosin tai muun asiantuntijan lausunnon. Yliopisto arvioi mukautuksien määräksi parisen sataa.
Yleisin mukautus on tavallista pidempi tenttiaika. Muita mukautuksia ovat oma tenttihuone, selkeät suulliset ja kirjalliset ohjeet, kurssimateriaalin saaminen etukäteen sekä pidennetty aika tehtävien tekemiseen ja kurssikirjallisuuden lainassa pitämiseen.
Opintopsykologit tarjoavat opiskelijoille tukea muun muassa oppimiseen, ajan- ja stressinhallintaan. Opintoneuvojat auttavat esimerkiksi opintojen suunnittelussa. Vanhemmat opiskelijat voivat toimia nuoremmilleen mentoreina.
Åbo Akademi kouluttaa opettajiaan, jotta heillä olisi paremmat työvälineet luoda saavutettavia oppimisympäristöjä. Opettajat voivat hyödyntää verkko-oppaita ja yksilöllistä ohjausta opetuksensa mukauttamiseksi.
Artikkelissa on hyödynnetty Neurovahvistavaa sanastoa (Neuromoninaiset, 2024).
Juhani Nokelan kommentti: On reilua vaatia kohtuullisia mukautuksia
Vastauksista näkyy, että tilanne on selvästi tiedostettu yliopistoissa ja palveluita on alettu kehittää. Mukautuksia oppimisvaikeuksien kanssa painiville on toki tehty aiemminkin, mutta neuromoninaisuuden laajempi huomiointi on ilahduttavasti lisääntynyt.
Neuromoninaisuuden huomioimisessa selkeät kontaktikanavat ovat tärkeitä. Tiedon saavutettavuus, kontaktihenkilöt ja kohtaaminen sekä verkossa että läsnä ovat kaikki keskeisiä tekijöitä onnistumisessa. Tärkeää on, että erilaisten oppijoiden huomiointi näkyy myös kurssijärjestelyiden tasolla. Neurotyypilliselle suunnitellut rutiininomaiset toiminnot, kuten kurssille ilmoittautuminen, voivat osoittautua haastaviksi.
Yleisesti muutkin yliopisto-opiskelun ulottuvuudet, kuten oman työkuorman hallitseminen ja opintojen suunnittelu, voivat aiheuttaa haasteita. On reilua vaatia, että neuromoninaisille opiskelijoille tehdään kohtuullisia mukautuksia, joilla pyritään varmistamaan erilaisten oppijoiden mahdollisuudet opiskeluun. On kuitenkin tehtävä punnintaa, minkä verran vastuu jouston mahdollistamisesta on yliopistolla ja minkä verran vastuu on yksilöllä itsellään.
Kirjoittaja on TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja.