Digitalisaation neljäs aalto haastaa kaikki

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana teknologian kehitys muuttaa yrityksiä ja yhteiskuntaa enemmän kuin viimeiset 30 vuotta yhteensä. Digitalisaation neljäs aalto on vaikuttavampi kuin yksikään aiempi ja se muokkaa radikaalisti johtamista, työtapoja ja liiketoimintamalleja, toteaa tietojohtamisen diplomi-insinööri Timo Savolainen.
 
Sofigatessa Senior Adviserina työskentelevä Savolainen on sivuprojektinaan kirjoittanut syyskuussa julkaistavan Surfing the Digital Tsunami – a playbook for continuous business transformation -kirjan yhdessä Kati Lehmuskosken ja Tuomo Koskenvaaran kanssa. Kirjassa teknologian kehitystä kuvataan aaltoina. Aallot ovat jaksoja, joissa teknologian kehityksestä on seurannut merkittäviä muutoksia, jotka ovat levinneet ympäri maailman.
 
– Internet itsessään on vain noin 30 vuoden ikäinen ja alamme vasta hiljalleen ymmärtää, mitä kaikkea sillä voi tehdä. Toisaalta ainoastaan reilulla puolella maapallon väestöstä on tällä hetkellä netti saatavilla. Seuraavan kymmenen vuoden aikana internetin käyttäjiä tulee noin kolme miljardia lisää. He hyppäävät suoraan uusimman teknologian käyttäjiksi ilman vanhan infrastruktuurin ja toimintatapojen painolastia. Tämä kiihdyttää muutosta ja avaa uusia ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Harva meistä osasi vielä vuosituhannen vaihteessa kuvitella nyt työssä ja arjessa käytettäviä palveluita kuten Microsoft Teams tai Whatsapp.
 
– Silloin Y2K-paniikissa pelättiin vain pankkien ATK-järjestelmien kaatumista ja mikroaaltouunin hyytymistä, Savolainen muistelee hymyillen.

Uusi aalto on aina edellistä voimakkaampi ja nopeampi

Savolaisen mukaan digitaalinen tsunami lähti liikkeelle jo helmikuussa 1958, kun Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusorganisaatio ARPA perustettiin. Kesti kuitenkin 31 vuotta ennen kuin ensimmäiset aallot iskivät eri puolilla maailmaa, kun internetiä alettiin käyttää arjessa koti-PC:llä. 1990-luvun rämisevät ja piipittävät modeemit kuvaavat parhaiten tätä aikakautta.
 
– Toinen aalto saavutti lakikorkeutensa vuonna 2008, jolloin esimerkiksi AirBnB perustettiin ja Applen iPhone App Store avattiin. Toisen aallon teknologisina ajureina toimivat sosiaalinen media, älypuhelimet ja mobiili-internet. Esimerkiksi Spotify ja Netflix hyödyntävät omassa liiketoiminnassaan juuri näitä elementtejä. Silloin tuli mahdolliseksi siirtyä kynä- ja paperiliiketoiminnasta aidosti digitaaliseen liiketoimintaan.  Toisen aallon pituus oli enää 19 vuotta, mutta vaikutus oli edellistä aaltoa suurempi. Se, miten tärkeää on näkyä Google-hakukoneen ensimmäisellä sivulla, kuvaa hyvin digitaalisen tsunamin ensimmäisen ja toisen aallon yhteisvaikutusta eri toimialoille.
 
Kolmas aalto oli jälleen edellisiä lyhyempi ja vaikuttavampi. Sen pituus oli vain noin 12 vuotta. Tietosuoja ja yksityisyyden sekä sähköisen viestinnän sääntely kuvaavat tätä ajanjaksoa ihmiskunnan historiassa. Digitaalisen tsunamin kolmannen aallon rajapyykki oli toukokuussa 2018, jolloin yleinen tietosuoja-asetus GDPR tuli voimaan EU:ssa. Kolmannella aallolla surffaavat edelläkävijät rakentavat toimintansa pilvipalveluiden, datavetoisten liiketoimintamallien ja uusien ekosysteemien varaan. 
 
– Kolmannen aallon yksi parhaista esimerkeistä on alun perin amerikkalainen Domino’s -pizzaketju. Tällä hetkellä Domino’s toimii 65 maassa ja sillä on yli 16 000 toimipistettä. Domino’s Anywhere -palvelulla pizzan voi tilata esimerkiksi Google Home ja Amazon Alexa älykaiuttimilla, Slackilla ja Twitterillä, Samsung Smart TV:llä, Applen kellolla ja Fordin autolla. Tässä palvelussa yhdistyvät kaikki kolmannen aallon tärkeimmät kyvykkyydet eli pilvipalvelut, data ja perinteiset toimialarajat ylittävät ekosysteemit.

Korona kiihdyttää digitalisaatiota ja haastaa johtamista

Jatkuvan muutoksen johtaminen on yksi tämän vuosikymmenen suurimmista johtamishaasteista. Savolaisen mukaan digitaalisen tsunamin neljäs aalto haastaa yhteiskunnan, yritykset ja organisaatiot sekä näiden päättäjät. Turbulenssissa ovat erityisesti organisaatiot, joissa uuden teknologian hyödyntämistä estävät pinttyneet toimintatavat. 
 
Neljännessä aallossa keskeisiä teknologioita ovat esimerkiksi keinoäly, koneoppiminen, ohjelmistorobotit, älykäs automaatio sekä 5G. Yhdessä ne muuttavat jälleen pysyvästi yritysten toimintaedellytyksiä ja johtamista sekä nostavat suuria sosioekonomisia ja eettisiä kysymyksiä.
 
– Neljäs aalto näkyy jo horisontissa. Nyt päättäjien pitäisi valmistautua sekä tehdä rohkeasti investointeja koronan jälkeiseen aikaan. Parhaiten tällä vuosikymmenellä pärjäävät ne yritykset, jotka tekevät tarpeelliset muutokset ennen kuin seuraava aalto iskee täydellä voimalla. Arvioimme, että digitaalisen tsunamin neljäs aalto pyyhkii kaikkien toimialojen yli vain noin kymmenessä vuodessa. Se oli nähtävissä jo ennen kuin tiesimme koronasta mitään.
 
– Kun ihmiset kuvittelevat tulevaisuutta, he yleensä kuvittelevat pystysuoria kaupunkeja, joissa on massiiviset pilvenpiirtäjät ja lentävät, itse liikkuvat autot. Helposti unohtuu, että esimerkiksi jo nyt laajasti käytössä olevat ohjelmistorobotit lisäävät tuottavuutta, mutta samalla ne sekä vähentävät työpaikkoja että luovat niitä. Parempaan tulevaisuuteen on toivoa, vaikka Matrix- ja Terminator-elokuvat maalaisivat meille pelottavaa tulevaisuutta, dystopiaa, jossa paha AI, kuten Agent Smith tai Skynet, on taas orjuuttanut ihmiskunnan, Savolainen jatkaa.

Digitaalisen tsunamin aaltoja ei voi pysäyttää, mutta halutessaan niillä voi surffata.

 
Savolaisen mielestä korona ei ollut niin suuri mullistus niille yrityksille, joiden liiketoiminta hyödynsi jo esimerkiksi pilviteknologioita, ja joille etätyö oli luonteva osa organisaatiokulttuuria ja johtamista. Toki taloudellinen vaikutus oli monelle yritykselle erittäin negatiivinen, mutta työt ja liiketoimintaprosessit jatkuivat kaikesta huolimatta. Lyhyellä aikavälillä korona vaikuttaa erityisesti yritysten etätyöpolitiikkaan. Pitkällä aikavälillä etätyökäytännöt mahdollisesti muuttuvat pysyvästi, kun saadaan kokemus siitä, että etätöiden tekeminen voikin vaikuttaa tuottavuuteen jopa positiivisesti.
 
– Korona voimistaa neljättä aaltoa entisestään. Ehkä vasta vuosien päästä näemme, miten koronan nyt liikkeelle laittamat aallot iskevät täydellä voimalla. Monissa yrityksissä on muutamassa viikossa muutettu etätyökäytäntöjä, otettu käyttöön uusia johtamisen työtapoja ja ketteröitetty liiketoimintaprosesseja. Positiivisesti ajateltuna korona on pakottanut myös sellaiset organisaatiot kehityksen aalloille, jotka eivät välttämättä muuten olisi niille lähteneet. Digitaalisen tsunamin aaltoja ei voi pysäyttää, mutta halutessaan niillä voi surffata.

Savolainen kertoo Surfing the Digital Tsunami -kirjan olevan kokonaisvaltainen pelikirja johtajille, johtoryhmille, hallitusammattilaisille ja asiantuntijoille.  Kirjassa on yhdeksän case-haastattelua, useita konkreettisia työkaluja jatkuvan muutoksen johtamiseen, eri toimialojen parhaita käytäntöjä ja yli 40 kansainvälistä yritysesimerkkiä. Kirja on suunnattu erityisesti organisaatioille, jotka haluavat ymmärtää, miltä uusi normaali näyttää koronan jälkeen, ja jotka haluavat valmistautua täydelliseen myrskyyn ajoissa.

Kiinnostaako jatkuvan muutoksen johtaminen ja digitalisaatio aiheena? 

Tule mukaan rakentamaan koronan jälkeistä huomista Digital Tsunami Summit -tapahtumaan!

Kansainvälinen Digital Tsunami Summit -tapahtuma järjestetään 10.9.2020. Tilaisuus rakentuu digitaalisen tsunamin neljännen aallon teemojen ympärille. Päivän aikana pyritään yhdessä hakemaan vastauksia siihen miltä maailma näyttää koronan jälkeen, mitä on työn tulevaisuus ja miten kettärä organisaatiokulttuuri rakennetaan. Mielenkiintoiset keynote-puheenvuorot ja ainutlaatuiset roundtable-keskustelut huipentuvat rantabileisiin, johon Surf House Helsinki tarjoaa upeat puitteet. Maksuttoman tilaisuuden osallistujat valikoituvat kutsuprosessin sekä hakuprosessin kautta. Mikäli haluat mukaan ja koet, että sinulla on annettavaa teeman saralla, hae ennakkoluulottomasti mukaan tilaisuuteen. TEK on yksi tilaisuuden pääsponsoreista.
 
Tutustu Digital Tsunami Summit tapahtumaan, ohjelmaan, puhujiin ja hae mukaan.