Palkitseminen liitetään usein psykologiaan, HR:ään ja ihmisten johtamiseen. Nämä ovat palkitsemiskonsultille tärkeitä aihe-alueita, mutta taustalla tarvitaan myös osaamista monesta muusta. Palkitsemisen suuntaus vaikuttaa myös olennaisesti tarvittavaan substanssiosaamiseen. Esimerkiksi peruspalkkausjärjestelmiä tekevä palkitsemiskonsultti tarvitsee erilaista taustatietoa kuin johdon palkitsemista tekevä. Diplomi-insinöörin taidot soveltuvat hyvin palkitsemiskonsultin tehtävään.
Tärkein työkalu, jonka teknillisessä yliopistossa oppii, on analyyttinen ajattelutapa. Analyyttinen osaaminen korostuu kaikissa palkitsemisen projekteissa, joissa valmiita prosesseja ei ole, vaan konsultin täytyy tuottaa uusia toimintamalleja. Asioita voidaan tarkastella usein monesta eri näkökulmasta, ja jos yksikin relevantti asia jää huomioimatta, tämä voi oleellisesti vaikuttaa lopputuotokseen. Uuden tuottaminen on aina haastavampaa kuin vanhojen, hyväksi todettujen toimintatapojen käyttäminen. Konsultin täytyy analyyttisen ajattelun lisäksi tuntea taustalla olevaa palkitsemisen teoriaa, jonka diplomi-insinööri voi opiskella vaikka palkitsemisen kirjallisuudesta.
Perinteinen suomalainen palkkamalli pitää sisällään peruspalkan, edut sekä tulospalkkiot. Yritysjohtajat voivat saada myös lisäeläkettä ja pitkän aikavälin palkkioita. Kun konsultti luo minkä tahansa palkkausjärjestelmän, tarvitsee sen kustannusvaikutukset selvittää. Tämä tapahtuu herkkyysanalyysillä eli simuloimalla järjestelmän kustannusvaikutukset. Erityisesti tässä tilanteessa diplomi-insinöörin taidot ovat tarpeen: konsultilla täytyy olla hahmotuskyky, miten palkkadataa tulisi käsitellä. Suurten datamäärien hallinta ja analysointi vaatii taulukkolaskentaohjelmien hallinnan. Excel on mainio työkalu kustannussimulointien toteuttamiseen ja VBA-ohjelmointi mahdollistaa tehokkaat prosessit. Esimerkiksi kuukausittain laskettava tulospalkkio voisi aiheuttaa asiakkaalle paljon työtä, mutta VBA:n avulla data voidaan muuttaa oikeaan muotoon asiakkaan järjestelmästä otetusta raportista ja automatisoida laskentaprosessi.
Teollisuuden toimintatavat ja prosessit ovat diplomi-insinöörille tuttuja. Näitä taitoja tarvitaan, kun tehdään teollisuuden yrityksille tulospalkkausjärjestelmiä. Hyvä konsultti tuntee asiakkaansa liiketoiminnan. Tulospalkkauksen avulla pyritään ohjaamaan henkilöstön tekemistä yhtiön strategian ja tavoitteiden mukaiseksi. Kun tulospalkkausjärjestelmää luodaan ulkopuolisen konsultin kanssa, asiakas saa ohjauksen siihen, miten tulospalkkausjärjestelmä kannattaa tehdä, millainen työryhmä projektiin kannattaa valita ja miten välttää pahimmat sudenkuopat. Palkitsemiskonsultti taas saa läpileikkauksen asiakasorganisaation toiminnasta ja aikaa kasvotusten asiakasyrityksen johtoryhmäläisten kanssa. Tämä on konsultille kultaakin arvokkaampi tilaisuus, sillä yritysten johtoryhmäläiset ovat oman organisaationsa huippuasiantuntijoita, ja heitä haastattelemalla konsultin oppimiskäyrä nousee jyrkästi.
Hyväksi palkitsemiskonsultiksi voi kasvaa monenlaisesta taustasta, mutta pitäisin diplomi-insinöörin tutkintoa yhtenä parhaista. Palkitsemiskonsulttina voi suuntautua monenlaiseen tekemiseen, mutta ainakin vaadittavat käytännön tekemisen perustaidot ovat diplomi-insinöörillä kunnossa.
Kirjoittaja on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta ja työskentelee palkitsemiskonsulttina PwC:llä.