Eläkeasiat kiinnostivat YTN:n väkeä
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n eläkefoorumi keräsi toistasataa luottamusmiestä, muuta henkilöstöedustajaa ja YTN-liittojen edustajaa kesken kiivaimpien eläkeneuvottelujen.
Tilaisuuden aluksi kysyttiin, mikä on sopiva ikä vanhuuseläkkeen alaikärajaksi. Vaihtoehdot olivat 63 ja 65 vuotta. Kaksi kolmasosaa tilaisuuden viestiseinälle vastanneista oli 63 vuoden kannalla.
Tilaisuuden avanneen YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä meneillään olevassa eläkeuudistuksessa eläkeikä on noussut liiankin voimakkaasti esille.
– Eläkeiän alarajan nostaminen ei auta eläköitymisikään, hän huomautti.
Vuonna 2005 voimaan tulleessa edellisessä eläkeuudistuksessa asetettiin joustava 63–68-vuoden eläkeikähaarukka. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut tasaisesti 2000-luvun alkupuolelta. Tällä hetkellä keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta; tavoitteena on sen nousu 62,4 vuoteen vuonna 2025. Maan hallitus haluaa eläkeiän nousevan tämän jälkeen automaattisesti samassa suhteessa kuin elinajanodote nousee. Eläkeneuvotteluissa väännetään muun muassa tästä asiasta.
Porokari ei usko, että työkyky kasvaa samalla, kun elinaika pitenee. Hän myös kyseenalaistaa, onko oikea hetki rukata eläkehaarukkaa, kun työllisyystilanne on heikko.
Yleisöltä vilkasta mielipiteenvaihtoa
Seminaariväki osallistui keskusteluun lähettämällä kysymyksiä ja kommentteja tilaisuuden viestiseinälle. Aiheina olivat esimerkiksi osaaminen, johtaminen, työhyvinvointi sekä erilaiset joustot työuran lopulla. Ylipäätään toiveena oli, että yrityksissä pidettäisiin parempaa huolta henkilöstöstä.
Osaamiskysymykseen Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander arvioi, että irtisanomisten helppous vähentää työnantajien halukkuutta investoida henkilöstön kouluttamiseen. Ruotsissa iäkkäämpien työntekijöiden korkea irtisanomiskynnys kannustaa kouluttamiseen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan koulutuskin lisääntyy, kun työnantajat kilpailevat työntekijöistä.
– Pienikin työvoimapula näkyy heti palkoissa.
Miehet olivat yhtä mieltä siitä, että yritykset ajattelevat liian lyhytnäköisesti, korkeintaan parin, kolmen vuoden päähän.
Eläkeratkaisun ennakointia
Yleisökysymykseen, onko eläkeratkaisusta tulossa hyvä vai susi, Maliranta vastasi, että päättäjien profiili näkyy ratkaisussa. Neuvottelijoissa ei ole tulevien sukupolvien edustajia mukana. Kiander oli eri mieltä. Hän huomautti, että tällä kertaa neuvottelijat ovat vähän nuorempia kuin edellisissä eläkeneuvotteluissa.
– Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat myös osaan neuvottelijoista ja heidän eläkeikäänsä, Kiander muistutti.
Teksti: Kirsi Tamminen / YTN
| Korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria |
|---|
YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kaupin mielestä eläkeneuvottelujen pääpaino on eksynyt väärään suuntaan. – Tässä eläkeuudistuksessa eniten huolettaa, että fokus on eläkeiässä. Muutetaan muuttujaa, joka ei sovi työurien pidentämiseen. Jos oikeasti halutaan pidentää työuria, pääpainon pitäisi olla työelämän kehittämisessä, Kauppi korosti. – Tässä siirrellään eläkeikiä, mutta ei puututa millään tavalla siihen, että työnantajat pakotettaisiin pidentämään työuria. Esimerkit osoittavat, että yrityksissä on saatu aikaan hyviä tuloksia halvoilla ja helpoilla keinoilla. Kauppi sai tukea ajatukselleen myös Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehdolta. Lehto osoitti EU-maiden vertailulla, että korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria. Lehto myös esitteli viime vuonna tehtyä Tilastokeskuksen työolotutkimusta, jonka mukaan kaikista yli 50-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia sanoi aikovansa jatkaa työntekoa 63 ikävuoden jälkeen. Viidessä vuodessa kasvua on tapahtunut 10 prosenttiyksikköä. – Halukkuuteen jatkaa työssä vaikuttavat erityisesti työn mielenkiintoisuus ja työaikojen joustot, Lehto luetteli. Lehto otti esityksessään kantaa myös paljon puhuttaneeseen superkarttumaan. Työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista 43 prosentin mielestä superkarttuma lisää halua jatkaa työssä yli 63-vuotiaana. Halukkaiden osuus on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2008 verrattuna. – Eläkeuudistuksessa on unohtunut pari keskeistä asiaa. Ei painoteta sitä, että työurat ovat oikeasti pidentyneet eikä luoteta siihen, että ihmiset vapaaehtoisesti haluavat jatkaa työuriaan. Neuvottelut jatkuvat Akavan neuvottelija, johtaja Pekka Piispanen kertoi, että eläkeneuvotteluja on vaikeuttanut etenkin kysymys, miten vuoden 2025 jälkeiset eläkeiät määräytyvät. Piispasen mukaan Akava on korostanut neuvotteluissa, että korotetut karttumat säilyvät myös jatkossa. – Kuten Akava on useasti todennut, niin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kunnollinen muu ratkaisu vaikuttaa keskeisesti meidän näkemykseen eläkeiästä. Mutta ilman, että siinä tapahtuu jotain, makrotalouden tavoitteita näyttää olevan vaikea kuroa kiinni. Eläkeneuvottelut jatkuvat tänään perjantaina 12. syyskuuta. – Kyllä tämä vielä joitakin päiviä ottaa, jotta keskeisissä asioissa päästään maaliin, Piispanen arvelee. Teksti: Aku Karjalainen |