Pitkittynyt talouskriisi on Suomessa tehnyt aivan poikkeuksellisen pahaa jälkeä.
Työn tuottavuuden vuosikymmeniä kestänyt kasvu Suomessa pysähtyi jo 2008. Korkean teknologian tuottama arvonlisäys on pudonnut 14 prosentista 8,5 prosentin tasolle bkt:sta. Elintason nousu on pysähtynyt, ja talouskasvumme on jäänyt selvästi jälkeen Ruotsin ja Saksan kehityksestä.
KUSTANNUSKILPAILUKYVYN SIJASTA KATSEET TUOTTAVUUTEEN
Julkisessa kilpailukykykeskustelussa on viime vuosina puhuttu lähes yksinomaan kustannuskilpailukyvystä, vaikka tuottavuus on kilpailukyvyn kannalta paljon olennaisempi asia. Nobelisti Robert Solow ja muut taloustieteilijät ovat osoittaneet, että tuottavuus on voimakkaimmin talouskasvuun vaikuttava tekijä. Ja tutkitusti juuri innovaatiot ja tuotekehitys kasvattavat parhaiten tuottavuutta.
Suomi on harvoja OECD-maita, jossa laitetaan aiempaa vähemmän resursseja t&k-toimintaan. Suurin pudotus on tapahtunut yksityisellä sektorilla, mutta mollivoittoisesti on menty myös julkisella sektorilla. Yritysten kannattavuutta on ylläpidetty henkilöstövähennyksin ja kululeikkauksin, samalla kun investoinnit aineettomiin t&k-panostuksiin ja uusiin avauksiin ovat vähentyneet.
Yrityskentässämme on toki ilahduttavia poikkeuksia, mutta kokonaisuus ei ole kestävällä pohjalla.
JULKINEN RAHA ROHKAISEE YRITYKSIÄ TUOTEKEHITYKSEEN
Vienti ja talouskasvu eivät lähde kunnolla nousuun, ellei t&k-toiminnan merkitystä ymmärretä ja siihen satsata entistä enemmän. Hallituksen tuleekin puoliväliriihessään kääntää yritysten rakenteellista uudistumista vauhdittavat t&k-panostukset kasvu-uralle.
Julkisen rahoituksen kasvattaminen on merkittävää, sillä se samalla vivuttaa myös yksityistä sektoria liikkeelle. Tutkimusten mukaan Tekesin ja VTT:n tyyppiset toimijat ovat vaikuttaneet eniten yritysten uudistumiseen.
Viime vuosina suurimmat leikkaukset ovat kuitenkin kohdistuneet juuri Tekesiin ja VTT:hen. Virheet on syytä korjata pikaisesti, sillä tehdyt karsinnat alkavat juuri nyt vakavasti haitata niiden toimintaa. Leikkaukset vaarantavat erityisesti innovaatioiden kaupallistamisen.
Määrän ohella on syytä kiinnittää erityistä huomiota rahoituksen vaikuttavuuteen. Huonosti kohdentuvista yritystuista tuleekin siirtää uusia resursseja Tekesille ja VTT:lle.
PERATAAN TURHIA RÖNSYJÄ – SUUNNATAAN ALUEELLINEN INNOVOINTIRAHA VAIKUTTAVAMMIN
Tehostamisen varaakin järjestelmästämme löytyy. Käynnissä oleva Team Finland -toimijoiden uudelleenjärjestely voi lähivuosina tuoda lisää vääntöä julkistaustaisten toimijoiden kenttään, mikäli homma osataan viedä hallitusti maaliin. Tämän ohella vaikuttavuutta voidaan hakea myös toiselta suunnalta.
Merkittäviä rahasummia suuntautuu alueelliseen innovaatiorahoitukseen, jota on perinteisesti kanavoitu etenkin ELY-keskusten kautta. Rahoitus on kulkenut useampaa reittiä, eikä kokonaiskuvan hahmottaminen ole aivan yksinkertaista. Osin näiden rahavirtojen vaikuttavuudessa on kuitenkin parantamisen varaa.
Aluehallinnon rakenteita ollaan parhaillaan uudistamassa, mikä samalla tarjoaa mahdollisuuden tehostaa varojen käyttöä. Joiltakin osin alueellista rahoitusta on jo siirretty Tekesin yhteyteen, mikä on varmasti pääsääntöisesti positiivinen kehityssuunta.
Toki julkiselta alueelliselta rahoitukselta tulee edellyttää samaa vaikuttavuutta kuin valtakunnalliseltakin panostukselta. Innovaatioiden menestys ratkotaan valtakunnallisilla tai kansainvälisillä foorumeilla, mikä myös edellyttää rahoittajalta vahvaa näköalaa näille tasoille.
Huhtikuun lopussa käytävä hallitusohjelman puoliväliarviointi on istuvan hallituksen viimeinen mahdollisuus mittavampiin uudistuksiin ja linjauksiin tällä hallituskaudella. Toivoa sopii etteivät esille nostamamme kokemukset ja havainnot kaiu kuuroille korville.
Yritetty kyllä on!