Kati Miettusen tutkijanuran kipinä syttyi teknillistä fysiikkaa opiskellessa. Hän haki kolmantena opiskeluvuonna kesätöihin Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, aurinkoenergian tutkimusryhmään ja pääsi soveltamaan oppimaansa tutkimuslaboratorioon.
– Pääsin tekemään aurinkokennon omin pikku kätösin ja se toimi! Osasin tehdä laitteen, analysoida sen toimintaa ja kehittää uusia ideoita. Tajusin, että tämähän minua kiinnostaa.
Into soveltavaan tutkimukseen vei Miettusen tohtoriopintoihin Aalto-yliopistoon. Hän on hyvä ideoimaan ja organisoimaan ja sai varhaisessa vaiheessa paljon vastuuta.
Jo jatko-opintojensa aikana hän ohjasi muita tohtoriopiskelijoita ja harjoittelijoita sekä osallistui tutkimusryhmäbudjetointiin.
– Olen hyvä miettimään, mitä kukakin voisi tehdä ja miten työt saadaan tehtyä aikataulussa.
Monipuolisia työtehtäviä
Lähes 15:n Aalto-yliopiston vuoden aikana Miettunen ehti tehdä monenlaista. Oman tutkimuksen ohella opetus- ja ohjausvastuita oli paljon.
Lisäksi hän koordinoi yhden vuoden Aalto-yliopiston strategisia hankkeita. Hän oli mukana miettimässä, miten oman alan näkyvyyttä ja monialaista yhteistyötä edistetään.
– Siinä tuli nähtyä asioita, joita postdoc-tutkija ei normaalisti näe.
Yksi keskeisistä henkilöistä Miettusen uralla on ollut Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. Hän huomasi Miettusen vahvuudet ja antoi vastuuta ja tilaa toteuttaa asioita tutkimusryhmässään. Lund myös kannusti Miettusta tähtäämään korkealle.
– Kun väittelin, hän totesi, että nythän sinä Kati et pyri miksikään muuksi kuin professoriksi.
Yrittäjämäistä itsenäisyyttä
Kun Turun yliopistoon haettiin vuonna 2020 professoria käynnistämään materiaalitekniikan opetus uudessa teknillisessä tiedekunnassa, tilaisuus oli Miettusen kaltaiselle ideoijalle täydellinen. Hänet valittiin tehtävään 103 hakijan joukosta.
Alle nelikymppisenä vastuuprofessorina hän on harvinaisuus tekniikan alalla. Jälkeenpäin on helppoa todeta, että monipuolinen työura oli hänen valttinsa professorihaussa.
Epävarman akateemisen uran aikana Miettusen usko on kuitenkin ollut monesti koetuksella. On pitänyt uskaltaa heittäytyä uuteen ja olla sinnikäs.
– Yhdessä vaiheessa henkilökohtainen tutkimusrahani oli juuri loppumassa samaan aikaan, kun lähes kaikki Suomen yliopistot laittoivat YT-neuvottelut pystyyn.
Professorin tehtävässä Miettusta kiehtoo yrittäjämäinen itsenäisyys. Hän tykkää suunnitella, laatia strategioita ja päättää, mitä itse tutkii. Haasteet motivoivat ja kiinnostavat.
Ja niitä on riittänyt. Tultuaan valituksi Miettusen piti käynnistää uusi oppiaine puolessa vuodessa ja löytää rinnalleen professorit ja opettajat. Myyntivaltiksi hän nosti sen, että asioihin voi vaikuttaa.
– Se on motivoinut monia, että täällä pääsee tekemään uutta ja kehittämään. Ei ole historian painolastia, mitä vastaan pitäisi taistella.
Keskusteleva yhteisö
Rekrytoinnissa Miettunen haluaa painottaa tutkimuksellisten meriittien lisäksi pedagogisia taitoja. Niitä hän on testannut myös kirjallisella opetuksen suunnittelutehtävällä, mikä ei ole yliopistorekrytoinneissa tavallista.
– Tutkimus on tärkeää, mutta varsinkin kun ollaan laittamassa uutta oppiainetta pystyyn, työntekijöillä pitää olla vähintään kiinnostusta kehittää opetusta.
Miettunen on halunnut rakentaa ympärilleen keskustelevan työyhteisön. Opetuksen ja tutkimuksen suuntaviivoja pohditaan porukalla. Yhteisopettajuutta suositaan, jotta kukaan ei joudu suunnittelemaan kurssisisältöjä yksin.
Materiaalitekniikassa pyritään myös selkeään vastuunjakoon työntekijöiden kesken. Uutta saa kehittää, mutta uusi aloite edellyttää aina vähintään kahta innostunutta ihmistä.
– Liian usein valitaan vastuuhenkilö, ja hän jää yksin haasteiden alle.
Tulokset palkitsevat
Ison työmäärän organisointi on vaatinut Miettuselta paljon miettimistä. Pitää osata aikatauluttaa tarkasti ja sanoa moneen asiaan ei. Täytyy varmistaa, että muiden työt etenevät omista kiireistä huolimatta.
Hänestä on palkitsevaa huomata, miten paljon reilussa parissa vuodessa on saatu aikaiseksi. Viiden professorin kesken Turun yliopiston materiaalitekniikalla on 12 miljoonaa euroa ulkopuolista tutkimusrahoitusta.
Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden materiaalitekniikan kurssien läpipääsyprosentti oli yli 97.
– On hienoa nähdä tuloksia – että on mietitty ja kehitetty, ja se toimii.
Kati Miettunen
- 39-vuotias materiaalitekniikan vastuuprofessori sekä kone- ja materiaalitekniikan laitoksen varajohtaja Turun yliopistossa vuodesta 2020. Tekniikan tohtori (2009).
- Miettusen opetus keskittyy energiamateriaaleihin ja tutkimus uuden sukupolven aurinkokennoihin, joita voi valmistaa yksinkertaisesti ja edullisista materiaaleista.
- Nykyistä työtä edelsi lähes 15 vuoden tutkijanura Aalto-yliopistossa. Ollut myös vierailevana postdoc-tutkijana Imperial College Londonissa (2011–2012).