Blogisarja alkoi hiilineutraalisuuden tavoittelun nollakohdasta, jossa todennetaan organisaation nykyiset päästömäärät. Tässä tekstissä käsitellään, mistä lähteistä päästöt muodostuvat ja seuraavissa kirjoituksissa päästöjen vähentämistä sekä viimeistä vaihtoehtoa eli päästöjen kompensointia.
HIILIJALANJÄLJEN MUODOSTUMINEN TEKISSÄ
Jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin, eli laskennasta. TEKin viimeisin päätökseen saatu hiilijalanjälkilaskenta on vuodelta 2017 (2018 laskenta on paketissa aivan lähiaikoina) jolloin kokonaispäästömme olivat noin 766 t CO2ekv. Kuten alla olevasta taulukosta näkee, päästömäärämme jakautuu lähes kokonaisuudessaan kolmeen päästökategoriaan: energiankäyttöön, matkustamiseen sekä palveluihin ja tapahtumiin.
| Päästöluokat | Hiilijalanjälki (t CO2ekv vuodessa) | % |
| Energia | 112,8 | 15 % |
| Matkustaminen | 106 | 14 % |
| Jäte | 1,7 | 0 % |
| Hankinnat | 8,5 | 1 % |
| Palvelut ja tapahtumat | 537 | 70 % |
| Yhteensä | 766 | 100 % |
Tämä jaottelu on vielä melko karkealla tasolla. Katsotaanpa hieman tarkemmin, millaisista toiminnoista nämä päästöt syntyvät. Oheisessa kuvassa on hieman pienemmässä raekoossa päästölähteiden prosentuaalinen osuus kokonaispäästöistämme.
Ylivoimaisesti suurin yksittäinen päästölähteemme on jäsenlehdet. Se selittyy helposti, kun katsotaan mistä tuo luku juontuu. TEKillä on noin 70 000 jäsentä ja jäsenyyteen kuuluu vuosittain 0-91 kappaletta maksuttomia paperilehtiä. Kaikille TEKin jäsenille oletuksena lähtevä TEK-lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa ja suosituimmat jäsenetulehtemme Tekniikka & Talous 41 kertaa vuodessa sekä Talouselämä 45 kertaa vuodessa. Yhteensä näistä tulee TEKille hiilitaakkaa noin 3 miljoonan paperilehden verran vuosittain. Jätämme tämän erityispiirteen pois tarkemmasta tarkastelusta, sillä se tuskin on kovin monen asiantuntijaorganisaation tyypillinen päästölähde.
TEKIN HIILIJALANJÄLJEN VERTAILUKELPOISUUS TYYPILLISEEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOON
Suuri osa TEKin jäsenkunnasta työskentelee organisaatioissa, joiden toiminta on pohjimmiltaan aika samanlaista kuin TEKin. Toimitilojemme lämmitys, jäähdytys ja sähkönkulutus vaatii energiaa ja matkustamme, jotta ihmiset voivat tavata toisiaan. Istumme työkavereiden ja sidosryhmien kanssa palavereissa, edistämme projekteja ja hankkeita, tapaamme ihmisiä ja luomme verkostoja, uusimme tietyin väliajoin laitekantaa ja niin edelleen. Kaikesta tästä syntyy enemmän tai vähemmän päästöjä.
Energiankulutus
Toimitilojen energiankulutuksen päästömäärä riippuu paljon siitä, missä kaupungissa organisaatiosi toimisto(t) sijaitsee, sillä paikkakunta määrittää millaista kaukolämpöä on saatavilla (jos lainkaan). Pääkonttorimme on Helsingissä ja täällä kaukolämmön päästöt ovat pahimmasta päästä. Kiinteistökohtaisilla investoinneilla lämmöntuotannon päästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti, mutta niistä on vaikea päästä kokonaan eroon ilman että kaukolämmöntuotanto alueella puhdistuu. Sähkömarkkinoilla valinnanvaraa on enemmän ja puhtaita sähkösopimuksia löytyy niin alkuperätakuisiin pohjautuvilla uusiutuvan energian sopimuksilla kuin 100 % ydinvoimasähkön sopimuksilla.
Liikenne
Liikenteen päästöissä lennot ovat helposti dominoiva tekijä. Lentämisen siunaus ja samalla ongelma on sen mahdollistama nopea matkustaminen pitkilläkin matkoilla. On arvokasta, että ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan niin eri puolilta Suomea kuin eri puolilta maailmaa ilman että matkustamiseen kuluu valtavasti aikaa, mutta on kurjaa, että nopea matkustaminen ei ole mahdollista ilman huomattavia päästöjä. TEKille kertyi vuonna 2017 yhteensä noin 150 000 lentokilometriä, josta yli puolet oli kotimaanlentoja, erityisesti Helsinki-Oulu-välillä. Lentopäästöt olivat kokonaisuudessaan noin 55 t CO2ekv. Määrää voi verrata esimerkiksi junaliikenteen päästöihin; meillä vuoden aikana kertyneet 221 000 kilometriä kaukoliikenteen junamatkoja tuottivat 0,3 t CO2ekv-päästöt. Kannattaa siis suosia raiteita, jos vain mahdollista.
Myös risteilyt muodostavat helposti merkittävän määrän päästöjä. Risteilyt ovat yhteiskunnan rahallisen tuen myötä hintatasoltaan todella houkutteleva kohde, jos haluaa järjestää majoittumista vaativan tapahtuman. Kovin viisastahan korkeapäästöisellä aluksella ihmisten huvikseen liikutteleminen ei ole.
Henkilöautoliikenteen päästöt eivät ole meillä erityisen isossa roolissa. Tätä helpottaa huomattavasti aluetoimintamme sijoittuminen, jota määrittää pitkälti teknillistä koulutusta tarjoavien yliopistojen sijainti. Kaikki näistä ovat junaverkoston varrella, mikä tekee joukkoliikenteen valinnan helpoksi, paitsi kun haluaa säästää ajassa tai rahassa ja valita bussin tai junan sijaan lentämisen.
Palvelut ja tapahtumat
Ruoan ja juoman sekä hotelliyöpymisten päästöt ovat TEKissä todennäköisesti hieman keskimääräistä asiantuntijaorganisaatiota isommassa roolissa. Järjestönä toimintamme organisoituu paitsi jäsenistön, myös luottamustoimisten ympärille. Meillä on vuosittain paljon kokouksia valtuustolle, valiokunnille ja muille toimielimille. Lisäksi meillä on vuosittain satoja jäsentapahtumia ympäri Suomen ja nämä koulutus- ja verkostoitumistilaisuudet tapahtuvat paljolti kofeiinin ja pienen purtavan voimin. Toiminnan laajuudesta huolimatta ruoan ja juoman päästöt ovat suhteellisesti melko pienessä roolissa energiankulutukseen ja liikkumiseen verrattuna.
Muut päästölähteet (jätteet ja hankinnat)
Jätteet ja hankinnat ovat yleensä erittäin pieniä päästölähteitä ja näin on meidänkin tapauksessa. Hankintoja teemme vain tarpeen mukaan ja vältämme turhan jätteen tuottamista, kuten tekevät varmasti kaikki muutkin.
Tässä lyhyesti tietoa TEKin päästöprofiilista. Seuraavalla kerralla pureudumme päästöjen vähentämisen keinoihin.
Tämä blogisarja käsittelee TEKin tapaa lähestyä hiilineutraaliutta. Me tekkiläiset olemme päättäneet tehdä toiminnastamme hiilineutraalia vuoteen 2022 mennessä. Toivomme esimerkkimme kirvoittavan muitakin organisaatioita tavoittelemaan hiilifiksumpaa toimintaa, olivat ne sitten järjestöjä, julkisia tai yksityisiä organisaatioita.
