Inklusiiv! Teknologiayritysten diversiteetti puntariin

Slushista tunnetuksi tullut kauppatieteiden opiskelija Katja Toropainen pani huhtikuussa pystyyn Inklusiiv-kampanjan, jotta teknologia-alan yritykset heräisivät tutkimaan diversiteettiään.

– Seurasin Slushissa teknologia-alaa globaalisti ja huomasin, että samalla kun startup-maailma ihaili nuoria miehiä, diversiteettikysymys nousi pinnalle. Yhdysvalloissa se oli vahvasti esillä jo vuonna 2013, ja siitä puhuttiin myös Britanniassa ja Ruotsissa. Ihmettelin, milloin se rantautuisi Suomeen.

Tämän vuoden maaliskuussa nähty Mikko-case nosti aiheen viimein keskusteluun.

– Kun ohjelmistoyritys Vincit etsi palvelukseensa 27. Mikkoa, moni naispuolinen koodari koki ilmoituksen syrjiväksi. Kun vähemmistöjen näkemys kuitenkin sivuutettiin, ajattelin, että nyt on pakko tehdä jotain. 

Tapaus herätti, vaikka se oli vain jäävuoren huippu. 

– Suomi jumittaa OECD-maiden kärkipaikalla sukupuolittuneiden ammattien suhteen ja tekniikan yliopistoissa naisia on vain neljännes. Suomi on herätettävä: täällä on ongelma! Sitä ei vain nähdä, koska mielikuvat elävät vahvoina eikä niitä rikkovia roolimalleja oikein ole. 

Mitatkaa yrityksenne

Mikko oli siis viimeinen niitti, ja samalla ensimmäinen askel Toropaisen Inklusiiv-kampanjan polulla. Yhteisökampanja saattelee ohjelmistoalan yrityksiä miettimään tilannettaan ja arvojaan diversiteettikyselyn avulla. Montako prosenttia firmassanne on naisia? Mitä ikäluokkia henkilöstönne edustaa? Entä kansallisuuksia? Onko yrityksenne palkannut ihmisiä, joilla on toimintakyvyn vajaus, esimerkiksi huono kuulo tai näkövamma? 

TEK on Inklusiiv-kampanjan puolestapuhuja.

–  Kyselyn tavoitteena ei ole luoda kiintiöitä, vaan tunnistaa diversiteetin eri aspektit. Inklusiivisuus eli mukaanottavuus on tärkein asia. Jokaiselle on annettava mahdollisuus niin, ettei työkulttuuri syrji. Jos yritys panostaa tähän, parantuu diversiteetti vähitellen itsestään.

Kuka vaurastuu, kenen maailma?

Kyse on myös rahasta. Jos naiset ja vähemmistöt jätetään teknisten alojen ulkopuolelle, tällä on pitkän tähtäimen merkittäviä sosioekonomisia ja taloudellisia vaikutuksia.

– Esimerkiksi pääomarahasta menee State of European Tech 2018 -raportin mukaan 93 prosenttia miesperustajien tiimeille. 

Kysymys on myös siitä, millaista ja kenen ehdoilla teknologiaa tehdään. Maailma rakentuu tekijöidensä näköiseksi. 

– Saman raportin mukaan 46 prosenttia naisista on kokenut syrjintää teknologia-alalla sukupuolensa vuoksi, ja seuraavaksi yleisimmät syrjinnän muodot liittyvät ikään ja etniseen taustaan, Toropainen muistuttaa.
 

Lisätietoja inklusiiv.org