Työn tuottavuuden kasvu syntyy ensisijaisesti teknologian kehityksestä. Siksi onkin huolestuttavaa, että työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa menneellä vuosikymmenellä enemmän kuin kilpailijamaissa Ruotsissa, Saksassa tai Yhdysvalloissa.
Tuotanto, joka meillä tehdään kymmenessä päivässä, saadaan Ruotsissa ja Saksassa aikaan yhdeksässä päivässä.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi äskettäin professori Matti Pohjolan raportin syistä, jotka tähän ovat johtaneet. Pohjolan mukaan Suomi ei ole hyötynyt kilpailijamaiden tavoin teknologian kehityksestä eikä ICT-investoinneista.
Pohjola esittää, että suomalaista innovaatiopolitiikkaa olisi merkittävästi vahvistettava. Tehokkaimpia keinoja olisivat T&K-tukien ja verokannustimien käyttö.
Koronaepidemian kurimuksessa julkisessa keskustelussa on korostunut säilyttävät tuet yrityksille. On tärkeää varmistaa, että mahdollisimman moni työpaikka säilyy, mutta lisäksi on investoitava uudistumiseen ja hyödynnettävä tämän epidemian tuomat mahdollisuudet kehitysloikkiin. On aloja, joilla tämä kevät voi vahvistaa kehitystä, kuten vaikkapa oppimiseen liittyvä teknologia.
Tuoreessa TEK-lehdessä esitellään Suomalaisen insinöörityöpalkinnon tämän vuoden voittaja ja muut finalistit. Tekniikan akateemiset ja Tekniska Föreningen i Finland haluavat palkinnolla muistuttaa suomalaisen insinööri- ja arkkitehtityön merkityksestä.
Palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai ryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa.
Palkituille töille on usein tunnusomaista luova panos, omaperäisyys sekä idean tai teorian käytännön toteuttaminen. Valinnassa arvioidaan myös työn taloudellisia vaikutuksia. Insinöörityö on ensiaskel kohti parempaa tuottavuutta.
Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena TEK 03/2020 -lehdessä.
