Europarlamenttivaalien äänestysprosentti oli vuonna 2019 Suomessa 40,8 prosenttia. Käytännössä jokainen äänestänyt sai siis viime kerralla käyttää valtaa yli kahden suomalaisen edestä.
Äänioikeutta käyttämällä tekkiläisillä on tänä vuonna taas oivat mahdollisuudet vaikuttaa osaltaan siihen, että TEKin eurovaalitavoitteet täyttyvät.
Esittelemme kaikki tavoitteet tässä jutussa. TEKin eurovaalitavoitteet on jaettu kolmen otsikon alle: Kilpailukykyinen EU, Digitalisaatio ja Kestävä kehitys. Lisäksi TEK tukee kaikkia Akavan eurovaalitavoitteita.
– TEKille tärkeintä on, että Euroopan unioni on kilpailukykyinen globaalisti ja sitä kautta myös se, että jäsenmaiden kilpailukyky vahvistuu, linjaa TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.
– TEK haluaa tukea myös avointa EU:ta, jossa uudet yritykset uusilla ideoilla ja teknologioilla voivat haastaa vanhat. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hiilivapaan tuotannon ratkaisuja ei sidota yhteen olemassa olevaan teknologiaan vaan haaste voidaan ratkaista erilaisin tavoin. Tässä sääntelyllä on merkittävä vaikutus.
TEKin eurovaalitavoitteet
Kilpailukykyinen EU
Innovaatiokyvykkyydet ovat Euroopan teollisuuden tärkein voimavara sekä kasvun avain vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. EU:n rahalliset panostukset kilpailukyvyn edistämiseen on ensisijaisesti suunnattava tutkimukseen ja kehittämiseen Horisontti-ohjelman avulla sekä osaajien liikkumiseen Marie Curie- ja Erasmus+ -ohjelmien kautta. EU:n kilpailukyky on rakennettava korkean osaamisen, merkittävien tutkimus- ja kehittämispanostusten, sujuvan luvituksen sekä ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön varaan. Koulutuspolitiikan tulee jatkossakin olla jäsenmaiden vastuulla.
EU-sääntelyn on edistettävä yritysten markkinoille pääsyä ja kasvua. Euroopan teollisuuden kilpailukykyä on tuettava tekemällä toimintaympäristöstä ennakoitava sekä karsimalla ylisääntelyä ja päällekkäisiä ohjausmekanismeja. Esimerkiksi energiatehokkuustavoite on tarpeetonta päällekkäistä sääntelyä, sillä päästökauppa ajaa samaa tavoitetta tehokkaammin. EU:n on määrätietoisesti vähennettävä sääntelyn haitallisia ristivaikutuksia.
Geopoliittisesti epävarmoina aikoina EU:n on panostettava resilienssiin. EU:n on tavoiteltava strategista autonomiaa. Erikoistapauksissa se voi johtaa myös eurooppalaisen teollisen tuotannon tukiin tilanteissa, joissa kansainvälinen kilpailu on vääristynyttä kolmansien maiden harjoittaman tukipolitiikan vuoksi. Mahdolliset teollisen tuotannon tuet on toteutettava EU:n uudella yhteisinstrumentilla kilpaillusti parhaimmille hakijoille. Nykyinen, Covid-pandemian aikana aloitettu jäsenmaalähtöinen, löyhä teollisuuden tukipolitiikka on lopetettava EU:n sisämarkkinoita vääristävänä. Euroopan pitää rakentaa ja ylläpitää riittävää teknologista kyvykkyyttä ja osaamista turvallisuusratkaisuissa. Uskottava puolustus vaatii panostuksia erilaisiin valmiuksiin, kuten kyberosaamiseen. Turvallisuusratkaisujen kehittämiseen panostaminen ei saa olla pois muusta tutkimusrahoituksesta.
Monikriisien ajassa EU:n täytyy panostaa entistä enemmän huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja turvallisuuteen. Näillä on myös merkittäviä vaikutuksia EU:n ja sen jäsenmaiden investointiympäristöön, joka on keskeinen kysymys, kun yritykset tekevät päätöksiä isojen investointien maantieteellisestä sijoittumisesta.
Digitalisaatio
EU:n globaalia asemaa digitaalisessa murroksessa on vahvistettava. Tarvitsemme panostuksia kvanttiteknologiaan, Euroopan omaan sirutuotantoon sekä tekoälyn kehittämiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon. Chips Act on vietävä kunnianhimoisesti maaliin siten, että kehityspanokset ja tuotanto ohjataan sinne, missä on paras osaaminen.
EU:n on kehitettävä digitaalisia markkinoita. Datatalouden reilut markkinat vaativat aidosti eurooppalaisia digitaalisia markkinoita lupien ja tekijänoikeuksien osalta, digitaalisten monopolien vallan vähentämistä sekä kasvun ja markkinoille tulon esteiden purkamista.
Kestävä kehitys
EU:n on jatkettava työtään globaalina edelläkävijänä ilmasto- ja luontopolitiikassa. EU:ssa on asetettava EU:n ilmastopaneelin suosituksen mukainen päästötavoite vuodelle 2040. Päästökauppamekanismi on erittäin kustannustehokas ja arvostettu työkalu, jota on laajennettava myös maatalouteen. Hiilensidonnalle on luotava teknologianeutraalit markkinat, jotka varmistavat tarvittavien ratkaisujen nopean skaalautumisen.
Tulevaisuuden sähköjärjestelmä rakentuu yhä enemmän vaihtelevan uusiutuvan tuotannon varaan. Perustuotannolla on kuitenkin edelleen arvonsa. Ydinvoimaa on kohdeltava tasavertaisesti muiden ilmasto- ja luontoystävällisten energiaratkaisujen kanssa. EU:ssa on edistettävä yhteistä sääntelyä, joka mahdollistaa sarjatuotettujen pienydinvoimaloiden mahdollisimman yhtenäiset sisämarkkinat.
EU:n on vauhditettava toimia, joilla luontokato pysäytetään ja trendi käännetään kokonaisheikentymättömyyteen, eli tilaan, jossa ihmisen toimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Tärkein työkalu luontokadon pysäyttämiseksi on luonnonvarojen kestävä käyttö. Sen edistämiseksi EU:n on kiristettävä kiertotalouden tuote- ja tuottajavastuupolitiikkaa. Kiertotalous vaatii uudenlaista osaamista ja uudenlaisia innovaatioita.
EU:n on kohdistettava huomattavia tutkimuspanostuksia kiertotalouteen painottaen sen kannalta kriittisiä aloja, kuten tekniikkaa.