Kipinä-voittajat tutkivat hormonisaasteen vaikutusta kasveihin, tähtien elinkaarta ja bakteerien tappamista sähkökärpäslätkällä

Nuorten tiedekilpailu Kipinä käytiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Finaali oli Espoossa Aalto Design Factoryssä 16.4.2025. TEKin järjestämän kilpailun voitti kolme eri projektia:

• Sofia Koivumäki, 19, tutki hormonisaasteen vaikutusta kasveihin. Hän opiskelee Tampereen lyseon lukion IB-linjalla.
• Zofia Järvinen, 18, tutki tähtien elinkaaren vaiheen määrittämistä. Hän opiskelee Tampereen klassillisessa lukiossa luonnontiedelinjalla.
• Hermanni Sallinen, 17, ja Niilo Sipilä, 17, tutkivat bakteerien tappamista sähkökärpäslätkällä. He opiskelevat Valkeakosken Tietotien lukiossa Päivölän matematiikkalinjalla.

Ensimmäiset palkinnot ovat arvoltaan 1 000 euroa. Kipinä-kilpailun voittajanelikko lähtee syyskuussa Latviaan edustamaan Suomea EU:n Young Scientists -kilpailuun.

Lue voittajatöistä lisää alta.

Lisää tietoa hormonien vaikutuksesta

Sofia Koivumäen työn otsikko on An Investigation on the effect of hormone pollution on surrounding plant life. Työn ohjaajana toimi Anna-Maaria D’Incau.

Työssään Koivumäki tutki kahta pilleriä. Toinen on hormonitasoja esimerkiksi raskauden jälkeen tasapainottava pilleri. Toinen on yhdistelmäpilleri raskauden ehkäisyyn. Koivumäki tutki, miten eri määrä hormoneja vedessä vaikuttaa papukasvien kasvamiseen.

Koivumäki havaitsi, että pienet hormonimäärät eivät juuri vaikuttaneet kasvien kasvamiseen, mutta korkeammille hormonimäärille (50–100 mg) altistuneet kasvit eivät kasvattaneet lehtiä.

– Mielestäni aiheesta ei puhuta paljoa, eikä siitä ole riittävästi tietoa. Halusin antaa asialle huomiota. Halusin myös ekologisen aiheen, koska ympäristö ja luonto ovat tärkeitä. Tutkin hormoneja, koska haluan lääkikseen, Koivumäki kertoo.

Tutkimus oli Tampereen lyseon lukion IB-linjan itsenäinen essee. Koivumäki on tyytyväinen, että hän teki koko projektin hyvin itsenäisesti.

Tampereen Ursalta tukea tähtien tutkimiseen

Zofia Järvisen työn otsikko on Tähtien elinkaaren vaiheen määrittäminen. Työn ohjaajana toimi Pasi Ahtola.

Järvinen tutki tähtien elinkaarta sekä ominaisuuksia, kirkkautta ja lämpötilaa. Hän teki projektin yhteistyössä Tampereen Ursa ry:n kanssa. Järvinen on kyseisen tähtitieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja. Yhteistyön ansiosta hän sai pääsyn Kaupin tähtitorniin ja sai käyttöönsä olemassa olevaa tutkimuslaitteistoa.

– Olen pitkän linjan tähtiharrastaja. Oli kiehtovaa tutkia niinkin arkista asiaa kuin tähtitaivas, Järvinen kertoo.

Järvinen kuvailee itseään teorian ihmiseksi. Häntä kiinnosti oppia miten tähdet toimivat ja mitä niiden ytimessä tapahtuu. Myös maailmankaikkeuden mittakaava kiehtoi.

Työ oli Tampereen klassillisen lukion luonnontiedelinjan tutkielma.

Kärpäslätkällä bakteerien kimppuun

Hermanni Sallisen ja Niilo Sipilän työn otsikko on Bakteerien tappaminen sähkökärpäslätkällä. Työn ohjasivat Esa Lappi ja Merikki Lappi.

Sallinen ja Sipilä tutkivat pulssitetun sähkökentän käyttöä veden sterilointiin. Tutkimus osoitti, että sähkökentän muodostamisella nesteen ympärille on tilastollisesti merkitsevä laskeva vaikutus nesteen bakteeripitoisuuteen.

– Rakensimme prototyypin arkipäivän välineestä, sähkökärpäslätkästä. Testasimme sen toimintaa bakteeriviljelmiin, Sallinen kertoo.

Työ oli osa Sallisen ja Sipilän opintoja. He kertovat, että Päivölän matematiikkalinjalla jokainen 2. vuoden opiskelija tekee tutkimustyön. Työn aihe valikoitui, koska Sipilää kiinnosti korkeajännite ja siihen liittyvät käyttökohteet.

Sallisen mielestä parasta työn tekemisessä oli kannettavan prototyyppilaitteen suunnittelu ja työn esittely Kipinä-kilpailun finaalissa. Sipilä piti itse kokeiden tekemisestä.

– Vaikka ne toistuivat samanlaisina, ne olivat mielenkiintoisia, hän kertoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)