Tekniikan akateemiset TEKin viestintäjohtaja Merina Salminen on koonnut Aalto-yliopiston syntytarinan ja alkuvaiheen ajatukset kansien väliin. 238-sivuiseen kirjaan on haastateltu liki sataa suomalaista poliitikkoa, yritysjohtajaa ja korkeakoululaista.
Kirja alkaa vuodesta 2005, jolloin Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) rehtori Yrjö Sotamaa pitää lukuvuoden avajaisissa puheen, jossa hän ehdottaa TaiKin, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdistämistä. Sotamaan ehdotuksen taustalla on hänen halunsa välttää TaiKin yhdistäminen väkisin toisten taideyliopistojen eli Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa.
Yliopistojen yhdistämisajatus syntyi alun perinkin paineen alla, sillä poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat olivat sitä mieltä, että Suomessa on liikaa yliopistoja ja jotain pitäisi tehdä.
Sotamaan ehdotus yllätti Teknillisen korkeakoulun rehtorin Matti Pursulan ja Helsingin kauppakorkeakoulun rehtorin Eero Kasasen, mutta koska opetusministeri Antti Kalliomäeltä kävi käsky, rehtorit päättivät tehdä välttämättömyydestä hyveen. Tai kuten Pursula kirjassa toteaa: ”TKK:ssa oli tapana, että jos opetusministeriö johonkin kannustaa, niin parempi katsoa mitä tästä voisi tulla tai miten asia väistetään pienimmin mahdollisin vahingoin.”
Asiasta tuli lopulta 1.1.2010 Aalto-yliopisto. Sitä ennen vaadittiin huomattava määrä erilaisia keskusteluita ja tapaamisia, joista ehkä mielenkiintoisin käytiin Konecranesin perustajan Stig Gustavsonin ja Metsäteollisuuden silloisen puheenjohtajan Kari Jordanin välillä. Gustavsonin sanoin: ”Kerran sitten metsästysreissulla minulla oli kivääri poikittain kädessä. Ajoin Jordanin nurkkaan ja sanoin: nyt perkele maksat. Siitä saatiin kolme miljoonaa. Karikin varmaan muistelee tapausta nyt jo ihan ilolla.”