Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) osoitti helmikuussa yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen kehittämiseen vuosina 2024–2027. Uudistuksessa keskeistä on, että Suomi tarvitsee uusia huippuosaajia ja innovaatioita vahvistamaan kansainvälistä kilpailukykyämme.
OKM:n rahoittaman tohtoripilotin perimmäinen tavoite ei ole tohtoreiden määrän kasvattaminen, vaan asiantuntijoiden kouluttaminen tehtäviin, joihin heitä tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksien kasvaessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteestamme vuoteen 2030 mennessä ja nykyisen tohtorikunnan eläköityessä.
Tohtoripilotin tarkoituksena on mahdollistaa tohtoriopinnot kolmessa vuodessa, ei pakottaa kolmeen vuoteen.
Nykyään maisterit valmistuvat keskimäärin 26 vuoden ja tohtorit 36 vuoden ikäisinä. Valmistumisiällä on väliä uran jatkon kannalta. Kansainvälisesti postdoc-tutkijoiksi hakeudutaan alle kolmekymppisinä ja professorin tehtäviä kolkutellaan nelikymppisinä.
Suomalaisten väitöskirjatutkijoiden rekrytointi on ongelma tietyillä aloilla. Nuoret eivät näe tohtorintutkinnolla lisäarvoa, jos saavat hyväpalkkaisia työtehtäviä jo maisterivaiheen jälkeen. Jos tarjolla on epämääräistä vuosien roikkumista apurahojen varassa, ei se houkuttele tekemään väitöskirjaa.
Kolmen vuoden tutkijankoulutus täydellä palkalla voi olla houkutteleva vaihtoehto. Emme tavoittele nuorena väittelyä yliopistojen rahoitusmallin vuoksi, vaan tohtoreiden itsensä vuoksi.
Uudistuksella halutaan helpottaa väitöskirjatutkijan arkea. Väitöskirjatutkijat joutuvat tyypillisesti rahoittamaan tutkimustaan apurahoilla tai hyppimään projektista toiseen. Monet kirjoittavat enemmän apurahahakemuksia kuin tieteellisiä julkaisuja.
Usein väitöskirjatutkijat myös opettavat niin paljon, että se hidastaa tutkimusta. Tohtoripilotin tavoitteena on karsia häiriöt väitöskirjatutkijoilta ja tarjota heille mahdollisuus keskittyä tutkimukseensa täydellä palkalla.
On syytä miettiä, mihin tohtorintutkinto antaa kelpoisuuden. Lääketieteen tohtorilta voidaan odottaa erilaista erikoistumista ja osaamista kuin teollisuuden T&K-tehtäviin hakeutuvalta tekniikan tohtorilta. Tohtorintutkinto on lähtökohtaisesti ”ajokortti” tehdä itsenäistä tutkimusta.
Olennaista on miettiä, mikä on se osaamisen taso, jolla voidaan myöntää ”ajokortti” suorittaa itsenäistä tutkimusta. Uutta saa ja pitää oppia myös tohtoritutkinnon jälkeen. Joka tapauksessa tohtoripilotti tarjoaa hienoja uramahdollisuuksia T&K-tehtävissä myös tekniikan alalla.
Jari Hämäläinen
Kirjoittaja on tutkimusvararehtori LUT-yliopistossa sekä tutkimusvararehtoreiden ja tohtoripilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:ssä.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.