Maria Kultanen katsoo kameraan

Kolumni: Kuka pelkää palkka-avoimuutta?

|
Blogimerkintä

Palkkatason määrittely uutta työtä vastaanottaessa ei voi olla enää nykyisenkaltaista kummallista varjonyrkkeilyä.

Tiesitkö, että elämme palkkatasa-arvon kannalta kiinnostavia aikoja? Tiimalasissa on korkeintaan puolitoista vuotta, ennen kun erityisesti sukupuolten palkkaerojen tasaamiseen tähtäävä EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulee kansallisesti voimaan. Tiedossa ei ole kaikkien palkkojen tasapäistämistä, vaan parempaa läpinäkyvyyttä työn kriteereihin ja vaatimuksiin.

Lähtötilanteessa riittää siivottavaa: keskimääräinen sukupuolten välinen palkkaero ei ole juuri kaventunut Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana, tarkasteltiinpa sitten selittämättömiä tai asemaan liittyviä palkkaeroja. Rohkaisevaa tönäystä oikeaan suuntaan todellakin kaivataan.

Parhaassa tapauksessa Suomessa työntekijät oppivat puhumaan vihdoin rahasta kainostelematta ja yksin työvuosiin perustuva senioriteetti kovan palkan takaajana jää unholaan.

Ehkä kiinnostavin muutos aiempaan on parempi näkyvyys eri työtehtävien koko ansaintarakenteeseen, kuten peruspalkan päälle ­tuleviin ­bonuksiin ja etuihin, sillä suurimmat erot vaikuttavat syntyvän juuri niissä. Onnistuessaan laki johtaa esimerkiksi miesten ja naisten tulos­palkkioiden selittämättömien erojen tasaantumiseen. Kyllä kiitos!

Muutosten kanssa on oltava tarkkana. Luovassa työssä tai startupeissa palkat voivat olla vaihtelevia roolien ja riskinoton mukaan. Jos direktiiviä tulkitaan liian jäykästi, palkka-avoimuus voi patistaa yritykset purkamaan tämänkaltaisia joustoja. Globaalien työmarkkinoiden todellisuudessa harva kunnianhimoinen tietotyöläinen jaksaa sellaista kovin kauaa katsella.

Avoimuusvaatimus asettaa paljon uusia vaatimuksia työnantajille, mutta myös tavallisille työntekijöille ja esihenkilöille. Kengänkärkiin ­katselu vuosittaisessa kehityskeskustelussa ei enää riitä, kun työssä onnistumista ja työn vaatimuksia pitää pystyä objektiivisesti todentamaan ja perustelemaan. Palkkatason määrittely uutta työtä vastaanottaessa ei voi olla enää nykyisenkaltaista kummallista varjonyrkkeilyä.

Parhaassa tapauksessa Suomessa työntekijät oppivat puhumaan vihdoin rahasta kainostelematta ja yksin työvuosiin perustuva senioriteetti kovan palkan takaajana jää unholaan. Tästä hyötyvät etenkin oppimiskykyiset, motivoituneet ja aiemmin haitallisten rakenteiden puristuksissa ­olleet työntekijät sekä työpaikat, joissa esihenkilöasema ei ole palkkio ­hyvin tehdystä asiantuntijatyöstä, vaan omanlaisia taitojaan vaativa osaamisalueensa.

Tulevan lain ja etenkin uudenlaisen palkkapuhekulttuurin vaikutukset tulevat olemaan tietotyöläisen näkökulmasta mielenkiintoista tasapainottelua houkuttelevuuden, tasa-arvon ja riskinoton välillä. Fiksu työntekijä ja työnantaja valmistautuu vääjäämättömään jo nyt. Palkasta puhumisen voi aloittaa lähikollegoiden kanssa jo tänään.

Kirjoittaja on Tanskassa lääke­teollisuudessa työskentelevä biotekniikan diplomi-insinööri ja TEKin hallituksen jäsen.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 1/2025.

  • Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.
Palautetta toimitukselle Voit antaa palautetta tai juttuvinkkejä suoraan TEK-lehden toimitukselle tällä lomakkeella. Arvostamme erityisesti omalla nimellä ja yhteystiedoilla annettua palautetta, mutta otamme vastaan myös anonyymejä viestejä.
Avainsanat: