Vaikka valinta voi kuulostaa äkkiseltään viattomalta yksityiskohdalta isossa koronapalapelissä, sillä saattaa olla todella merkittäviä dynaamisia vaikutuksia tulevan teekkarisukupolven hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin.
Me TEKissä olemme vuosikaudet olleet kiinnostuneita ja seuranneet opiskelijoiden työllistymistrendejä. Yksi työllistymisen kanava on ylitse muiden: verkostot. Verkostot, jotka muodostetaan opintojen aikana niin työnantajiin kuin opiskelukavereihin. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka on yleensä tuttu jo opintojen ajalta kesätöistä, harjoittelusta tai muusta yhteydestä. Erityisesti osaajapulasta kärsivillä aloilla rekrytointeja tehdään paljon työntekijöiden verkostojen kautta, ja näin myös opiskelukaverit ovat yleinen työllistymiskanava.
ARVOKKAIMMAT VERKOSTOT SYNTYVÄT SATTUMALTA
Millainen työmarkkinatilanne on edessä ensi syksyn fukseille, jos opinnot käynnistyvät etäorientaatiolla ja -opinnoilla? Etäteknologia on nykyisin varsin kelvollista, mutta se ei ole vielä riittävän immersiivistä, että se korvaisi fyysisiä kohtaamisia. Nykyteknologialla on helppoa ylläpitää olemassa olevia verkostoja, mutta olen itsekin havainnut, kuinka olemattomasti verkostoni on kehittynyt viimeisen kahden kuukauden aikana.
Arvokkaimmat verkostot kehittyvät sattumalta. Opiskelijabileissä alkoholittoman oluen äärellä, kiltahuoneella ja kerhotiloissa, kiltojen ja kerhojen luottamustoimissa tai ryhmätyöryhmissä. Näitä luodaan ilman aavistustakaan, että niillä voisi jonain päivänä olla myös välinearvoa ja niin on tarkoituskin, mutta jonain päivänä tulee tarve kilauttaa kaverille. Opintojen alku on todella merkittävää aikaa verkostojen kehittymisen kannalta, kun niitä joko rohkaistuu laajentamaan tai sitten ei. Etäteknologia ohjaa helposti jälkimmäiseen.
KUKAAN EI PÄRJÄÄ ASIANTUNTIJATYÖSSÄ VAIN OMALLA OSAAMISELLAAN
Kyse ei ole tietenkään vain työllistymisestä. Opintojen aikana luoduilla verkostoilla on uskomattoman kauaskantoisia vaikutuksia. Ne ovat merkittävää sosiaalista pääomaa, jota työnantajat ostavat tänä päivänä yhtä lailla kuin formaalia osaamista. Yhteiskunnan kompleksisuus on kasvanut niin merkittävästi, että juuri kukaan ei pärjää asiantuntijatyössä omalla osaamisellaan. Itsellenikin on äärettömän arvokasta, että minulla on monia itseäni asiantuntevampia kavereita aiheesta jos toisesta, joille voin soittaa tai laittaa viestiä kun itsellä on peukalo keskellä kämmentä.
Omakin urapolkuni, samoin kuin suurella osalla opiskelukavereistani, on edennyt verkostojen avulla. En olisi tässä ilman opiskelukavereitani. Tällaisina hetkinä olen aivan erityisen kiitollinen että meillä on Suomessa ainutlaatuisen vahvat ylioppilaskunnat.
Olen varma että tämä huoli on jo ylioppilaskunnissa pöydällä ja ratkaisuja punnitaan. Vaikka tuleva lukuvuosi aloitettaisiin etäyhteyksillä, ennen pitkää pääsemme taas palaamaan tapaamaan toisiamme kasvokkain ja silloin voi olla tilausta esimerkiksi "orientaatioviikolle" kesken lukuvuoden.
