Koronan nostattama yt-hyökyaalto meni ohi

Yhteistoimintaneuvottelut ovat koskettaneet kymmeniä tuhansia ylempiä toimihenkilöitä kuluneen koronaepidemian aikana.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kokoamien tietojen mukaan epidemian puhkeaminen toi mukanaan varsinaisen yt-hyökyaallon, jonka laannuttua tuli vielä kaksi selvästi erottuvaa jälkimaininkia. YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka neuvottelee myös tekkiläisten työehtosopimuksista.

Poikkeuslakien avulla moni yritys on pystynyt sopeutumaan tilanteeseen. 

Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat kertaluokkaa pienemmät. Tuolloin 1 950 henkilöä oli yt-neuvottelujen piirissä ja lomautukset ja irtisanomiset koskivat noin 900:aa henkilöä.

Toinen koronavuosi on alkanut maltillisesti

Vuosi 2021 on alkanut hyvin maltillisin yt-luvuin. Tähän luultavasti vaikutti ainakin osaltaan se, että poikkeuslakien voimassaolo on päättynyt työttömyysturvalain poikkeuksia lukuun ottamatta.

Ilmeisesti myös koronan vaikutukset liiketoimintaan tulivat isona vyörynä jo keväällä 2020. Poikkeuslakien avulla moni yritys on pystynyt sopeutumaan tilanteeseen. 

Tammikuussa yt-neuvottelujen piirissä oli hieman yli 300 (1 062 v. 2020) ylempää toimihenkilöä ja yt-toimien piirissä hieman alle 150 (229 v. 2020) henkilöä.

Helmikuussa yt-neuvottelut kohdistuivat jonkin verran alle 400 (539 v. 2020) ylempään toimihenkilöön ja yt-toimet noin 100:an (114 v. 2020) henkilöön.

Tuoreimmat tiedot ovat tämän vuoden maaliskuulta. Tuolloin yt-neuvottelujen piirissä oli 525 (14 220 v. 2020) ylempää toimihenkilöä ja yt-toimien piirissä 178 (8 171 v. 2020) henkilöä.

Viime kesä taittoi jo nousutrendin

Trendi oli nouseva vielä viime vuoden toukokuussa. Yt-neuvottelujen piirissä oli tuolloin lähes 13 000 ylempää toimihenkilöä (579 v. 2019) ja lomautukset sekä irtisanomiset kohdistuivat yli 7 000 ylempään toimihenkilöön (83 v. 2019). Ja erot edelliseen vuoteen olivat vielä sitäkin suuremmat.

Tämän jälkeen luvut laskivat alkukesäksi.  Kesäkuussa yt-neuvottelujen piirissä oli 4 900 ylempää ja lomautusten ja irtisanomisten kohteena noin 1100 henkilöä.

Heinäkuussa vaikuttivat mitä luultavammin kesälomat, koska tuolloin yt-neuvottelujen ja -toimien kohteena olevia oli ainoastaan suunnittelu- ja konsulttialalla, noin 500 henkilöä kummassakin ryhmässä.

Syksy toi uuden aallon

Loppukesästä määrät nousivat jälleen. Elokuussa ja syyskuussa yt-neuvottelujen piirissä oli yli 4 000 ylempää toimihenkilöä.

Elokuussa lomautusten ja irtisanomisten kohteena oli 6 50 henkilöä ja syyskuussa yli 1 300.

Lokakuussa päästiin jälleen alle tuhannen henkilön määriin yt-neuvottelujen piiriin kuuluvien määrässä ja yt-toimien kohteena oli hieman yli 300 henkilöä.

Marraskuussa luvut olivat taas korkeammat – yt-neuvottelujen piirissä oli 2 400 ja yt-toimien kohteena yli 700 ylempää toimihenkilöä.

Joulukuussa luvut edelleen laskivat ja olivat noin 1200 yt-neuvottelujen piirissä ja yt-toimien kohteena noin 600 henkilöä.

Nopeat poikkeuslait auttoivat ensijärkytyksessä

Työmarkkinakeskusjärjestöt ja lainsäätäjä toimivat kriisin alussa ketterästi ja Suomeen saatiin nopeutetussa aikataulussa muutokset työehtosopimuksiin ja keskeisiin työlakeihin.

Määräaikaiset korona-muutokset sovittiin työehtosopimuksiin maaliskuussa 2020.

Huhtikuun alusta 2020 tulivat voimaan väliaikaiset muutokset työsopimuslakiin, työttömyysturvalakiin ja yhteistoimintalakiin. Muutokset oli tarkoitettu helpottamaan yritysten ahdinkoa, jonka koronapandemia aiheutti. 

Lukujen ja luottamushenkilöiltä tulleiden yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että huhtikuun alussa 2020 voimaan tulleet poikkeuslait ja väliaikaiset muutokset työehtosopimuksissa edesauttoivat kyllä koronan ensijärkytyksestä selviämiseen.

Toisaalta maalis-huhtikuun runsaista yhteydenotoista voi päätellä myös sen, että monessa yrityksessä tehtiin ehkä hätäisiäkin ratkaisuja ja lomautettiin porukkaa vähäisin perustein. Luottamushenkilöt puhuivat ”varmuuden vuoksi” käydyistä yt-neuvotteluista ja ennakoinnista ”tulevaa varten”.

Poikkeustoimet purivat eri tavoin eri aloilla

Poikkeuslait ja työehtosopimusmuutokset tehtiin juuri yrityksille koronasta aiheutuvaa taloudellista ahdinkoa ajatellen. Toimilla pyrittiin estämään yritysten konkurssit ja toimintojen radikaali supistaminen.

Näillä perusteilla käytyjä yt-neuvotteluja oli YTN:n jäsenliittojen jäseniin kohdistuneista lomautuksista ja irtisanomisista valtaosa, kun tarkastellaan koko vuotta 2020. 

YTN:n sopimusalat ovat hyvin erilaisia ja alojen sisällä on myös paljon vaihtelua. Esimerkiksi kemian alalla on suuria kansainvälisiä yrityksiä ja hyvin pieniä yrityksiä sekä paljon siltä väliltä. Alana se on myös monimuotoinen. Yrityksiä on aina öljy- ja muovialasta veneenrakennus- ja lasikeraamiseen, jalometalleista kenkä- ja kumialaan sekä lääkkeiden valmistukseen.

Toiset yritykset pystyivät ketterästi muuttamaan tuotantoaan pandemiaa hyödyntäen, esimerkiksi tartuntatestien ja lääkkeiden tuotantoa lisäten. Nämä yritykset myös palkkasivat lisätyövoimaa.

YTN:n suurista aloista teknologiateollisuuden ala kärsi korona-ajasta eniten yt-ilmoitusmäärien mukaan arvioituna.

Finanssi- ja rakennusala pärjäsivät parhaiten

Vuonna 2020 finanssi- ja rakennusala pärjäsivät näiden tilastojen mukaan parhaiten. Niiltä ei tullut yhtään yt-neuvotteluilmoitusta. Asiantuntijatehtävissä näillä aloilla olevilla tehtävät ilmeisesti siirtyivät kotitoimistoon, jatkuivat työn määrän ja sisällön suhteen entisellään. Työmatkat minimoitiin ja Teamsit tulivat tilalle.

Kuluneeseen vuoteen mahtuu myös suuria yt-neuvotteluja, jotka johtuivat toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja alasajoista. Ne eivät ilmeisesti johtuneet pandemiasta, vaan niitä oli jo valmisteltu etukäteen.

Hyvä neuvotteluperinne auttaa kriisissäkin

Henkilöstöedustajilta tulleista yhteydenotoista voi päätellä, että vakavassa kriisissä pystytään neuvotteluja käymään nopeutetusti, kun työpaikalla on hyvä perinne avoimista neuvotteluista, luottamukselliset suhteet neuvotteluosapuolten välillä ja aito oikea-aikainen tiedonsaanti turvattu.

Henkilöstöedustajilta tuli myös viestiä siitä, että henkilöstö on aidosti kiinnostunutta ideoimaan ja miettimään parhaita ratkaisuja vaikeissa tilanteissa. Henkilöstö tuntee monesti työpaikkansa paremmin kuin osakkeenomistaja.

• Lue lisää: YTN-dataraportti 2020