Lähes puolet vaihtaneet ammattia Nokian jälkeen
Kaikkein vähiten ammattia ovat vaihtaneet ohjelmistosuunnittelijat ja tietotekniikkainsinöörit.
Nokian rakennemuutoksen jälkeen työttömäksi ilmoittautuneista vajaa kolmasosa työllistyi suoraan. Loput ovat edenneet erilaisten palveluiden, kuten työvoimakoulutuksen, opiskelun ja valmennuksen kautta.
Vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä kaksi kolmasosaa irtisanotuista tai irtisanoutuneista ei ollut enää työttömänä. Parhaiten avoimille työmarkkinoille ovat työllistyneet tietotekniikkainsinöörit ja ohjelmistosuunnittelijat. Lisäksi nuoret ja keski-ikäiset työnhakijat ovat työllistyneet selvästi paremmin kuin vanhemmat työnhakijat.
– Tulosta voidaan pitää hyvänä näinä työllisyysaikoina, summaa ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Tiedot käyvät ilmi tänään torstaina 9.10. julkaistusta selvityksestä, jossa tarkastellaan Nokian ja Nokiaan kytköksissä olleiden organisaatioiden irtisanottujen työttömyyden jälkeisiä urapolkuja. Irtisanottujen auttamiseen saatiin tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR).
– Kokonaisuus olisi parempi, jos meillä olisi samanaikaisesti instrumentteja myös kehittää yrityksiä, Oivo huomauttaa.
Yli puolet uudelle toimialalle
Reilu puolet työttömäksi ilmoittautuneista on työllistynyt uudelle toimialalle, ja lähes puolet on vaihtanut kokonaan ammattia. Tutkimuksen mukaan tuotanto- ja toimistotyöntekijöiden joukosta on suuntauduttu eniten uusiin ammatteihin.
Kaikkein vähiten ammattia ovat vaihtaneet ohjelmistosuunnittelijat ja tietotekniikkainsinöörit. He ovat myös ryhtyneet vertailuryhmiä selvästi useammin yrittäjiksi.
Korkeasti koulutetut työllistyneet parhaiten
Tutkimus osoittaa, että työnhakijat, joilla on työttömäksi joutuessaan tutkinto, työllistyvät paremmin kuin ne, joilla ei ole tutkintoa. Selvästi yli puolet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllistynyt joko avoimille työmarkkinoille tai omaan yritykseen.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla luku on yli kymmenen prosenttiyksikköä heikompi. Pelkän peruskoulun suorittaneista vain 15 prosenttia oli saanut uuden työn.
– Työllistymisen kannalta koulutusaloilla ei ole niin suurta merkitystä, huomauttaa erikoistutkija Tommi Ålander tutkimuksen tehneestä TK-Evalista.
TEK keskeisesti mukana tukihakemusten valmistelussa
Euroopan globalisaatiorahastosta myönnetään tukea palveluihin ja tukitoimiin, jotka kohdistetaan työttömäksi jääville työntekijöille. Tukea voi saada muun muassa erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, palkkatukeen ja yrittäjyyden edistämiseen.
Suomi on hakenut EGR-tukea vuosina 2012 ja 2013 ICT-alan irtisanomisten vuoksi. Kaksivuotisten hankkeiden kohderyhmään kuuluu yhteensä noin 5 400 henkilöä. TEK ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN osallistuivat keskeisesti hakemusten valmisteluun.
Kahden hankkeen suuruus oli yhteensä 30 miljoonaa euroa, josta EGR:n osuus oli noin puolet.
– EGR-rahalla on ollut positiivinen vaikutus ylempien toimihenkilöiden työllistymiseen. EGR-kohderyhmän työllisyystilanne oli huhtikuussa 2014 parempi kuin ICT-alalta irtisanottujen vertailuryhmässä, vertaa johtaja Ari Åberg TEKistä. Hän osallistui yhdessä yksikönjohtaja Joel Salmisen kanssa hankkeiden valmistelutyöhön.
- Tutustu selvitykseen työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilla
- Akavan tiedote aiheesta
- Lue myös TEK-verkkolehden uutiset:
- 300 miljoonan euron kasvuohjelmat vauhdittavat ICT-alan kasvua
- Oulussa ei luovuteta