Loppu leikkauksille

EU on luvannut osana 750 miljardin euron elvytyspakettia Suomellekin noin 2,3 miljardia euroa. Elvytysrahoitus olisi järkevintä kohdentaa TKI:hin eli toimintaan, joka luo Suomeen uutta kestävää kasvua, sanovat TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.

– Keskeistä on, että rahoitus luo verkostoja, jotka yhdistävät tutkimusosaamista ja uutta luovaa markkinaosaamista. Hyviä esimerkkejä ovat suurten yritysten ympärille rakentuvat Veturi-ohjelmat ja yliopistokampuksien startup-ekosysteemit, Mikko Särelä sanoo.

Keskeistä on, että rahoitus luo verkostoja

Särelän mielestä julkista TKI-toiminnan rahoitusta on ajettu turhaan alas satojen miljoonien edestä ja nyt olisi hyvä hetki kääntää kehitys.

– Tekesin rahoitusta leikattiin 2010-luvulla roimasti ennen sen muuttumista osaksi Business Finlandia 2018 ja valtion tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu liikaa. 

Särelän mukaan Suomessa on investoitava omiin vahvuuksiin ja sijoitettava EU:n tuki fiksusti.

– Esimerkiksi mobiiliverkkopuolella Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimija. Samoin tekoäly on merkittävä ala, jonka kasvusta Suomen on mahdollista ottaa osansa. 

Katse ja rahat kestävään kasvuun

TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela sijoittaisi EU:lta saatavat elvytysavustukset ilmastonmuutoksen ratkaiseviin teknologioihin. 

– Kiertotalous, vetyteknologia ja puhdas vesi. Uskon, että näillä aloilla on tulevaisuuden suurimmat liiketoimintamahdollisuudet. Sen lisäksi näihin panostaminen on myös moraalisesti oikein, Nokela toteaa. 

Suuri potentiaali on Nokelan mukaan myös metsäteollisuudessa. Suomelle ala on merkinnyt historian saatossa merkittävää talouskasvun lähdettä. 

– Metsäteollisuudessa on tehty isoja harppauksia myös aiemmin. Tästä hyvä esimerkki on Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella. Uusia harppauksia ollaan tekemässä myös nyt, kun alalla kehitetään uusia asioita, kankaista puurakentamisen innovaatioihin. 

Akkuteollisuuden osalta on tärkeää saada sekä tuotantoa että kehityspanostuksia Suomeen. Tuotanto tulee integroida mahdollisimman lähelle kaivosta. 

– Meillä on merkittävää akkuteknologian osaamista sekä asiantuntijuutta myös akkujen kierrätyksestä. Aalto-yliopiston johtama BATCircle-konsortio on hyvä esimerkki kierrätysosaamisesta.

Wolt ja Heltti hyviä esimerkkejä

TKI-panostuksia Nokela ja Särelä suuntaisivat sekä suuriin yrityksiin että suomalaiselle pk-sektorille. Pienet ja keskisuuret yritykset harjoittavat nyt Suomessa vähemmän tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kuin OECD-maissa yleisesti.

Särelän mukaan on vaarana, että jäämme yhteiskuntana jälkeen, jollei yksityinen sektori panosta kehitykseen.

– Maailman muutoksessa on kehitettävä uutta ja mentävä eteenpäin. Hyvä esimerkki uudesta alustatalouden yrityksestä on ruuanvälityspalvelu Wolt, joka kasvaa voimakkaasti. Työterveysyhtiö Heltti taas on esimerkki digitaalisuuteen ja etähoitoon terveydenhuollossa panostavasta yrityksestä.

TEKin tavoite TKI-investointien nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vaatii myös tulevien hallitusten sitoutumista uuden kasvun luomiseen. Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen tähtäimessä on, että taso saavutetaan vuonna 2030.

– Tämä ei synny itsestään, vaan vaatii joka vuosi uusia panostuksia. Julkinen raha toimii vipuvaikutuksena yrityksille. Kunkin hallituksen on vuorollaan on näytettävä, että Suomi on valmis panostamaan TKI:hin. Tällöin myös yritykset uskaltavat tehdä investointipäätöksiä sekä valita Suomen, kun ne miettivät sijoituspaikkaa tutkimusyksikölleen, Särelä summaa.