Pelkkä tietomassa jättää orvoksi. Ihminen tarvitsee ankkuroitumispisteitä ympäröivään yhteisöön. Ihminen tarvitsee myös vuorovaikutusta ja tunnetta, että toinen ihminen ymmärtää mitä haluaa sanoa.
Tietoa voimme tarjota jopa ylitsevuotavasti. Ahdistus menneestä, hämmennys nykytilanteesta ja epätietoisuus tulevasta kuormittaa tietotulvassa ja on jopa tiedon omaksumisen este.
Ylen artikkelissa siteeratun tutkimuksen mukaan oppimiseen vaikuttavat koulun arjessa muun muassa väkivallan pelko, rasismi, syrjintä ja kiusaaminen.
Normit määrittävät, kuka saa olla koulussa oma itsensä, ketä kiusataan, kuka mahtuu porukkaan, kenen ääni kuuluu ja kenen ei. Samat elementit ovat läsnä myös muualla yhteiskunnassa.
Matematiikka voi olla omalta osaltaan pala uuden elämän mosaiikkia. Pala, joka rakentaa minäpystyvyyttä, vuorovaikutusta ja itsetuntoa uudessa, ehkä toiminnoiltaan tuntemattomassa ympäristössä.
Matematiikka voi toimia yhdistävänä tekijänä, jonka puitteissa vuorovaikutus tuo mukanaan positiivisia yhteisymmärryksen hetkiä.
Matematiikka sopii tähän hyvin, koska matematiikan perusta on pysyvyys, säännönmukaisuus, toistettavuus ja ennustettavuus. Se on ehkä niitä harvoja asioita, joiden voi sanoa pysyvän, kun kaikki muu on epävarmaa.
Matematiikan kieli on myös universaali. Matemaattisen yhtälön merkitys on sama ranskaksi tai suomeksi tai arabiaksi. Lisäksi matematiikan sisältö on neutraali. Se ei muutu kielialueen, perhetilanteen tai varakkuuden perusteella.
Matematiikan opiskelu voi toimia omalta osaltaan kuten Rosettan kivi. Tiedon valtateillä tukimateriaalia löytyy eri kielisenä, joten suomi-matematiikka-muu kieli-työskentely on mahdollista ja voi parantaa myös koko yhteisön henkeä.
Tätä todistavat Suomeen muuttaneiden tarinatkin.
Rand Mohamad Deeb kertoi oman tarinansa Helsingin Sanomissa pakolaismatkastaan Syyriasta Suomeen ja koulutaipaleesta lukiosta edelleen lääketieteelliseen. Artikkelissa Rand, mainitsi että kaoottisissa olosuhteissa opiskelu oli pysyvää. Erityisesti matemaattiset aineet ja lukeminen olivat isossa osassa.
Iranilaissyntyinen Siamäk Naghian on menestysyhtiö Genelecin johtaja. HS:n artikkelissa Naghian kertoo opiskelun lisäksi kielen opettelun olleen todella iso asia, sillä paikallinen kieli oli opeteltava, jos halusi olla mukana yhteiskunnassa. ”Minulla oli alusta lähtien paljon suomalaisia kavereita, ja pääsin sisälle yhteisöön.”
Ongelmaratkaisu yhdessä muiden kanssa luo lopulta ympärilleen hyvää. Työskentely yhteisen päämäärän hyväksi luo kiinnittymispisteitä yksilön ja yhteisön muiden jäsenten kesken. Tähän matematiikka sopii erinomaisesti.
Mahtavaa matematiikkaa -päivä on torstaina 4.11.2021. Lue lisää: mahtavaamatematiikkaa.fi
