Menestyvän DI:n salaisuus on rakkaus

|
Blogimerkintä

Kannattaa mitata saavutuksia eikä sen eteen nähtyjä ponnisteluja.

Istut toimistolla ja tuolit ympäriltäsi tyhjenevät. Kello lähestyy puolta yötä. Tunnet ylpeyttä siitä, kuinka paljon parempi työntekijä olet kuin muut. Korvaamattomuutesi hivelee itsetuntoa. Sinun on pakko saada raportti valmiiksi, sillä muuten kollegasi voivat joutua pulaan. Mutta entä jos he pärjäisivätkin ilman sinua? Entä jos et olekaan korvaamaton?

Rakkautta on olla läsnä.

Maslow’n tarvehierarkiassa nykyihmisellä ylimmälle tasolle on noussut pätemisen tarve. Alkuvaiheessa näyttämisen tarve on yleensä suurempi niin työ- kuin parisuhteessakin. Työnantaja voi pisteyttää työntekijänsä, mutta missään ei jaeta Paras Puoliso -palkintoja. Uralla menestymistä voi mitata vaikkapa tavoittelemalla suurempaa ansiota, ja yleinen käsitys on, että se vaatii uhrauksia rakkaudessa. Onko siis paras rakastaja puolestaan se, joka jättää ylennyksen vastaanottamatta? Entä jos sitten kadutkin sitä, että et tarttunut ulkomaankomennukseen rakkaasi takia, ja nyt urasi junnaa paikallaan?

Palautuminen johtaa huippusuorituksiin. Niin kuin lihas kasvaa levossa, optimaaliset ratkaisut löytyvät kuin itsestään hauskan viikonlopun jälkeen – tai harvemmin ainakaan silloin kun takana on jo kymmenen tunnin työpäivä. Tasapaino työn, kodin ja harrastuksen välillä vie menestykseen, sillä ihmiset, joilla on useita kiinnostuksen kohteita, ovat keskimäärin muita onnellisempia. Silloin kun töissä on haasteita, rakkaudessa voi mennä hyvin ja saat sieltä uskoa itseesi. Kun annat ja saat osaksesi riittävästi rakkautta, ei sinun tarvitse töissä pitää meteliä itsestäsi ja huutaa alaisille pönkittääksesi itsetuntoasi. Yhtälön tasapainottaminen käy kuin kemian reaktioissa: loogisella päättelyllä tai yritä ja epäonnistu -metodilla pääsee jo pitkälle.

Monesti vähemmän on enemmän. Rakkautta on olla läsnä. Kannattaa mitata saavutuksia eikä sen eteen nähtyjä ponnisteluja. Kumppanisi ilahtunee yhtä paljon yhteisestä illasta kuin kalliista lahjasta. Pitäisikö töissäkin arvioida mitä saatiin aikaan, eikä valvoa montako tuntia suunnittelija todella etäkonttorillaan suunnitteli? Sitä saat mitä mittaat.

Kello lähestyy neljää, etkä viitsikään enää avata uutta liputtamaasi sähköpostia. Nyt on hyvä hetki lähteä kotiin nauttimaan vapaaillasta. Täydellä kalenterilla ja jatkuvalla puhelimen piipityksellä voit viestiä olevasi haluttu ja tärkeä, mutta mieti, ketä varten todella haluat olla saatavilla.

Tutustu Mintsun blogiin: Insinöörin päiväkirja