Kyllä, on otettu määrätietoisia ja tärkeitä askeleita eteenpäin. Teknologiateollisuus ry:n asiantuntija Touko Ajapalahti on selvittänyt, että naishakijoiden osuus yliopistojen ICT-aloilla on tuplaantunut viidessä vuodessa. Teknisille aloille ensisijaisesti hakeneista 21 prosenttia oli naisia vuoden 2020 yhteishaussa. Yliopistoissa luku oli 30 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi.
On yleisesti jaettu ajatus, että hoitoaloille tarvitaan lisää miehiä. Samoin naisten osuutta teknisillä ja luonontieteellisillä aloilla halutaan nostaa. Minusta asia on käännettävä toiseen asentoon. Meidän täytyy olla purkamassa ajattelumalleja – sekä sellaisia rakenteita, jotka saavat nuoret miehet ajattelemaan, että ihmisten parissa tai hoitotyössä toimiminen ei sovi heille sukupuolensa vuoksi. Vastaavasti on päästävä eroon ajatuksesta, että naisiksi itsensä tuntevissa olisi jotain geneettistä, minkä vuoksi ongelmanratkaisun tai matemaattisten kaavojen selvittämisen sijaan naiset olisivat parempia toimimaan hoiva-alalla. Näin ei ole.
Yhä useampi vanhempi ja kasvatusalan ammattilainen päiväkodeissa ja esikouluissa tekee joka päivä työtä sen eteen, että tytöt, pojat ja muunsukupuoliset lapset tulisivat kohdelluiksi samalla tavalla. Pidän tätä työtä suuressa arvossa. Samalla haastan meidät kaikki osallistumaan.
Meidän kaikkien aikuisten tehtävä on hypätä pois muutoksen alta. Tarkoitan tällä sitä, että meidän on kyseenalaistettava omia, usein vanhentuneita ajattelumallejamme. Ei tehdä oletuksia lasten ja nuorten puolesta, vaan suhtaudutaan jokaiseen heihin yksilönä, jolle maailma on avoin ja jokainen ala on mahdollinen.
Suurin muutos, johon me voimme vaikuttaa on omien korviemme välissä.
