Milloin voin pitää lomaa?

Työssäkäyvät pitävät tänä kesänä pääsääntöisesti vuosilomia, jotka he ovat kerryttäneet työssäolosta 1.4.2019–31.3.2020. Osalla voi olla lomapäiviä säästössä myös aikaisemmilta vuosilta.

Yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden vuosilomien sijoittelussa noudatetaan vuosilomalakia. Julkisen alan virka- ja työehtosopimuksissa on omia määräyksiä asiasta. Tässä artikkelissa käsitellään lain sääntöjä.

Loman raamit

Lähtökohta on, että ansaitusta vuosilomasta 24 päivää sijoitetaan kesälomakaudelle, joka on vuosittain 2.5.–30.9. Loput lomasta on talvilomaa, joka on lähtökohtaisesti sijoitettava kesälomakautta seuraavalle ajanjaksolle 1.10.–30.4.

Ehdoton sääntö on, että 12 päivää lomasta tulee olla yhtäjaksoista.

Vuosilomalaki lähtee siitä, että lomat pidettäisiin yhdenjaksoisina. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia toisin. Ehdoton sääntö on, että 12 päivää lomasta tulee olla yhtäjaksoista. Lopuista lomapäivistä voidaan sopia, että ne pidetään useissa ja erimittaisissa jaksoissa. Lopun loman pätkiminen voi poikkeuk- sellisesti perustua myös työnantajan päätökseen, jos pätkiminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää 12 päivää ylittävät lomapäivät vuoden kuluessa kesälomakauden päättymisestä eli seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Vapaajakso ja vuosiloma

Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos määräys johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomanosaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa niin, että yksikään lomapäivistä osuu työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Tällaista lyhyttä lomaa ei siis saa yksipuolisesti määrätä lauantain yhteyteen, jos työviikko on maanantaista perjantaihin.

Vuosilomaa ei saa määrätä äitiys- tai isyysvapaan ajaksi ilman työntekijän suostumusta. Jos vuosilomaa ei voida antaa äitiys- tai isyysvapaan vuoksi lomakaudella, on loma annettava kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Vuosiloman säästäminen

Sen lisäksi, että osa kesälomasta voidaan sopimalla siirtää seuraavalle kesälle, laki mahdollistaa myös säästövapaat. Jos säästämisestä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, on työntekijällä oikeus säästää 24 päivää ylittävät lomapäivät. Työnantaja ja työntekijä voivat vielä erikseen sopia 18 päivää ylittävän loman säästämisestä.

Työntekijän oikeus on määrätä, minä kalenterivuonna tai -vuosina hän pitää säästövapaansa. Jos säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta ei onnistuta sopimaan, työntekijän tulee ilmoittaa säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamispäivää.

Lomien vahvistaminen

Työnantajan on ennen loman vahvistamista annettava työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Viime kädessä työnantaja kuitenkin määrää loman ajankohdan, ja silloin loma on pidettävä. Käytännössä vuosilomista sovitaan työpaikoilla usein tiimien tai yksiköiden kesken ja kesälomat vahvistetaan kaikille samanaikaisesti.

Vuosiloman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamispäivää. Jos kuukauden ilmoitusaikaa ei ole perustellusta syystä mahdollista noudattaa, loman ajankohta tulee ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työnantaja on sidottu ilmoitukseensa. Jos työnantaja tämän jälkeen siirtää lomaa, työnantaja on velvollinen korvaamaan siirrosta työntekijälle aiheutuneen vahingon. Tällainen vahinko voi olla esimerkiksi kulut varatun matkan peruuttamisesta.

Lomapäivien kuluminen

Arkipäivät kuluttavat vuosilomapäiviä. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu yleensä kuusi päivää. Sillä ei ole merkitystä, onko lauantai työpäivä vai ei. 

Yleinen luulo on, että vuosilomalaissa olisi niin sanottu lauantaisääntö. Laki ei sitä tunne eli lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomalla kuluu. Toisaalta on muistettava, että työnantajalla ei ole velvollisuutta myöntää lomaa lyhyinä jaksoina niin, ettei lauantaipäiviä kuluisi. Moni työnantaja edellyttääkin, että joka kuudes käytetty lomapäivä on lauantai. 

Irtisanomisajalla ei poiketa säännöistä

Myös irtisanomisajalla noudatetaan lain sääntöjä vuosiloman sijoittamisesta ja menettelyistä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti velvoittaa työntekijää pitämään lomaa irtisanomisajalla, jos lomaa ei lain mukaan voitaisi määrätä kyseiseen ajankohtaan tai jos ilmoitusaikaa ei pystytä noudattamaan.

Kirjoittaja työskentelee TEKissä työsuhdelakimiehenä.

Lue lisää Lakitieto-artikkeleita TEK-lehdestä.