Mitä johtajasopimuksesta pitää tietää?

– Ennen johtajasopimuksen solmimista kannattaa varmistaa, että on aidosti perillä siitä, minkälaiset työsuhteen ehdot on hyväksymässä, sanoo sopimuksia työkseen tarkastava Anna Mäki-Jokela. Hän on lakimies ja työskentelee TEKissä työelämäasiantuntijana.

Mikä on viestisi henkilölle, joka saa eteensä johtajasopimuksen?
Johtajasopimus kannattaa aina tarkistuttaa ammattitaitoisella lakimiehellä. TEKin jäseniä kannustan ottamaan yhteyttä meidän lakipalveluihin. Se onnistuu helpoiten verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. Reagoimme tarvittaessa nopeastikin.

Mitä johtajasopimus tarkoittaa?
Johtajasopimus tarkoittaa johtavassa asemassa olevan työntekijän kanssa solmittavaa työsopimusta. Laki ei tunne johtajasopimuksen käsitettä, vaan periaatteessa kyse on ihan työsopimuksesta. Kuitenkin jokainen johtajan sopimus ja sen ehdot sovitaan erikseen.

Erityisen tärkeää ymmärtää, minkälaisesta johtajasopimuksesta on kyse, toimitusjohtajan vai niin sanotun palkkajohtaja sopimuksesta. Ero näiden sopimusten välillä on merkittävä, sillä palkkajohtaja on juridisesti työntekijä mutta toimitusjohtaja ei.

Minkälaisessa roolissa oleva henkilö on johtajasopimuksen piirissä?
Toimitusjohtajan ja palkkajohtajan lisäksi johtaja voi toimia esimerkiksi osuuskunnan toimitusjohtajana tai järjestön toiminnanjohtaja. Ensin mainitun katsotaan rinnastuvan toimitusjohtajaan ja jäljempänä mainitun palkkajohtajaan. Usein siis jo oman juridisen aseman selvittämiseksi kannattaa tarkistuttaa sopimus asiantuntijalla.  

Kun on kyse muun kuin toimitusjohtajan sopimuksesta, työsopimuslakia noudatetaan automaattisesti, mutta monesta muusta työntekijän kannalta keskeisestä ehdosta pitäisi sopia erikseen. Pääsääntö nimittäin on, ettei johtaja kuulu työaikalain eikä työehtosopimusten piiriin. Myös esimerkiksi kilpailukieltojen osalta johtajaa koskee osittain erilaiset säännöt.

Toimitusjohtaja ei ole lainkaan työsuhteessa.

Mitä eroa toimitusjohtajan ja muun johtajan sopimuksessa voi olla?
Toimitusjohtaja ei ole lainkaan työsuhteessa. Tästä syystä esimerkiksi työsopimuslaki ei automaattisesti sovellu toimitusjohtajan työhön. Vastaavasti muun johtajan työsopimuksesta – olkoonkin vaikka johtoryhmätason työ – kyse on työsuhteesta, jolloin myös työlainsäädäntö soveltuu ainakin osittain.

Mitä tämä tarkoittaa sopimusta allekirjoittavan kannalta?
Ennen allekirjoittamista on syytä ymmärtää, mitä kaikkea sopimuksessa määritetään, mutta myös ne kaikki elementit, jotka sopimuksesta voi puuttua. 
Toimitusjohtajansopimuksessa tulee olla erikseen mainittuna kaikki osapuolten välillä sovellettavat ehdot. Jos esimerkiksi irtisanomisajasta ei ole erikseen sovittu, sitä ei lähtökohtaisesti ole. 

Pääsäännön mukaan johtaja ei ole työehtosopimusten piirissä. Tämä tarkoittaa, että johtajasopimukseen on yleensä erikseen sovittava mm. lomarahasta, palkantarkastuksista tai oikeudesta palkkaan työkyvyttömyyden tai esim. vanhempainvapaan ajalta. 

Johtajasopimuksissa johtajille asetetaan usein tiukempia ehtoja salassapitoon, kilpailukieltoon tai immateriaalioikeuksiin liittyen.

Mitä muuta johtajasopimuksessa voidaan sopia?
Johtajasopimuksissa johtajille asetetaan usein tiukempia ehtoja salassapitoon, kilpailukieltoon tai immateriaalioikeuksiin liittyen. Työnantaja saattaa – usein ihan perustellusti - asettaa nämä sopimuksen solmimisen ehdoiksi. Tässäkin tilanteessa ehtoja kannattaa kuitenkin arvioida yhdessä juristin kanssa. Jos jokin kohta sopimuksessa vaikuttaa epäselvältä tai tiukalta, kannattaa se ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja yrittää yhdessä pohtia, voisiko ehtoa täsmentää tai muokata. 

Mitä kilpailukielloista ja salassapitokiellosta pitää tietää?
Kilpailukieltosopimusta kannattaa yleensä pyrkiä rajaamaan tai täsmentämään. Onko kilpailukieltosopimusta vaikkapa mahdollista rajata johonkin liiketoiminta-alueeseen, maantieteelliseen alueeseen tai rajoittamaan vaikka sen kestoa? 

Kilpailukiellon tai salassapitokiellon rikkomisesta on sopimukseen usein otettu sakkorangaistus, jolloin ehdon tarkkarajainen määrittely selkeyttää tilannetta kummallekin osapuolelle. 

Myös salassapitoehto ja sen laajuus on hyvä käydä huolella läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista. Usein erityisesti johtajien sopimuksissa salassapito jää voimaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Erityisesti tässä tilanteessa olisi tärkeää määritellä salassapidettävän tiedon sisältö selkeästi. Jos salassapito on määritelty laajaksi, rajanveto johtajan oman ammattitaidon hyödyntämiseen ja varsinaisen salassapidettävän tiedon paljastamiseen voi olla jossain tapauksessa vaikeaa. 

Miten johtajasopimuksia neuvotellaan?
On tosi erilaisia tapoja tehdä näitä sopimuksia. Tavallista on, että kun on kyse johtajasopimuksesta, sopimuksia edeltää normaalia työsopimusta pidempi neuvotteluvaihe. Työsuhteen ehtojen lisäksi saatetaan neuvotella toimenkuvasta, esimerkiksi erilaisista palkkio- tai kannustinjärjestelmistä tai mahdollisuudesta hankkia työnantajayhtiön osakkeita. Aika tavanomaista on myös sopia heti työsuhteen alusta paremmista lomaoikeuksista, vaikka vuosilomalakia johtajiin sovelletaankin. Myös irtisanomisaika on tyypillisesti johtajalla pidempi.

Mitä muuta johtajasopimuksista pitää tietää?
Yksi asia, joka johtajasopimuksesta kannattaa vielä tarkistaa, ovat erilaiset vastuut ja vakuutukset. Seuraako jonkun tai joidenkin sopimusehtojen rikkomisesta sakkoa ja jos seuraa, ovatko ne suuruudeltaan kohtuullisia? Entäpä riidanratkaisu, löytyykö sopimuksesta esimerkiksi maininta välimiesmenettelystä ja jos löytyy, kuka sen missäkin tapauksessa maksaa? Tyypillistä myös on, että johtajan rooliin kuuluu parempi vakuutusturva. Ainakin matkavakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä erilaiset työsuhde-eduiksi laskettavat henkilökohtaiset vakuutukset kuuluvat usein johtajan sopimukseen.