Päättösopimuksella on laajat vaikutukset
Työsuhteen päättösopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa osapuolet sopivat yhdessä työsuhteen päättymisestä ja työsuhteen päättämisen ehdoista.
Lainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä päättösopimuksista, vaan sopimukseen sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Työntekijällä ei ole velvollisuutta sopia työsuhteen päättämisestä, sillä sopimus edellyttää molemminpuolista hyväksyntää. Työntekijällä tulee lisäksi aina olla kohtuullinen aika perehtyä sopimusehtoihin.
Päättösopimus tulee erottaa työsopimuksen irtisanomisesta, jolloin joko työntekijä tai työnantaja yksipuolisesti irtisanoo työsuhteen. Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, irtisanomisen pitää noudattaa työsopimuslain mukaisia irtisanomisperusteita.
Päättösopimuksen hyväksymistä tulee aina miettiä tarkkaan, ja sopimuksen ehdot kannattaa tarkistuttaa liiton lakimiehellä.
Päättösopimus vaikuttaa työttömyysturvaan
Lähtökohtaisesti päättösopimus aiheuttaa 90 päivän karenssin työttömyysturvassa. Päättösopimus rinnastetaan työttömyysturvassa tilanteeseen, jossa työntekijä on irtisanoutunut työstään ilman hyväksyttävää syytä.
Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolloin hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai vastaavaan korvaukseen. Jos päättösopimuksessa sovitaan ylimääräisen korvauksen maksamisesta, esimerkiksi erokorvauksesta tai tukipaketista, etuus jaksotetaan. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen jaksotuksen ajalta, ja päivärahakauden alkaminen siirtyy eteenpäin.
Päättösopimus ei vaikuta työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan, mutta se voi vaikuttaa työntekijän oikeuteen saada korotettua ansiopäivärahaa. Sen maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja on irtisanonut työ- ja virkasuhteen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Vaikka päivärahaan ei olisikaan oikeutta päättösopimuksen ja työnantajan maksaman korvauksen takia, työ- ja elinkeinotoimistoon on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaku on pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska henkilö ei voi olla yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä menettämättä ansiopäiväraha-oikeuttaan.
Kilpailukieltosopimus ei raukea automaattisesti
Työnantajan maksama ylimääräinen korvaus on verotettavaa ansiotuloa, mutta se ei kerrytä eläkettä. Erokorvauksen mahdolliset vaikutukset verotukseen kannattaakin aina selvittää etukäteen verottajan kanssa.
Työsuhteen päättyessä kertakorvauksena maksettu erokorvaus voi oikeuttaa tulontasaukseen, jos sen määräytymisperusteena on ollut työvuosien lukumäärä, työsuhteen kesto tai esimerkiksi eläkeikään jäljellä oleva aika.
Päättösopimuksessa on aina syytä sopia sopimuksen vaikutuksista mahdollisiin salassapito- ja kilpailukieltosopimuksiin. Toisin kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, kilpailukieltosopimus ei automaattisesti raukea, kun työsuhteen päättymisestä sovitaan yhdessä.
Jotta työntekijä voi päättösopimuksesta huolimatta siirtyä kilpailijan palvelukseen, päättösopimuksessa kannattaa sopia mahdollisen kilpailukiellon raukeamisesta. Mahdollinen salassapito-sopimus on myös hyvä sopia raukeamaan tai ainakin olemaan voimassa vain rajallisen ajan.
Lisäksi päättösopimuksissa on usein kirjaus, jonka mukaan osapuolilla ei enää ole muita vaatimuksia toisiaan kohtaan.
Punnitse sopimusta eri kanteilta
Kun työnantaja irtisanoo työsuhteen yksipuolisesti, työnantajan on aina maksettava irtisanomisajan palkka. Mikäli työsuhde irtisanotaan laittomasti, työntekijällä on lisäksi oikeus 3–24 kuukauden suuruiseen korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Tämä kannattaakin huomioida, kun arvioidaan päättösopimuksen hyväksymistä ja mahdollisen erokorvauksen suuruutta.
Mikäli työnantaja irtisanoo työsuhteen taloudellisin ja tuotannollisin syin, työnantajalla on sekä uudelleensijoitus- että takaisinottovelvollisuus.
Uudelleensijoitusvelvollisuus on voimassa koko irtisanomisajan ja koskee kaikkia tehtäviä, joita työntekijä kohtuullisen koulutuksen jälkeen voi tehdä. Takaisinottovelvollisuuden perusteella työnantaja on velvollinen tarjoamaan työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden kuluessa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt.
Näitä velvollisuuksia työnantajalla ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole, jos työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä työsuhteen päättämisestä.
Artikkelin kirjoittaja työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin.