Johtoryhmä pöydän ääressä
Johtoseitsikko. Viestintäjohtaja Merina Salminen, palvelujohtaja Miia Seppi, työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki, toiminnanjohtaja Jari Jokinen, HR- ja kehitysjohtaja Kati Johansson, talousjohtaja Jari Mellas ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.

Muutoksen TEKijät

|
Uutinen

Tekniikan akateemiset TEKin nykyinen johtoryhmä on ohjannut järjestön päivittäistä toimintaa pian viisi vuotta. Näin he ovat muuttaneet työllään TEKiä.

Tekniikan akateemiset TEKin nykyinen toiminnanjohtaja Jari Jokinen esitteli työhaastattelussaan reilut kuusi vuotta sitten TEKin hallitukselle niin vakuuttavan järjestön muutosohjelman, että hän sai paikan. Paikka oli auki, koska edellinen toiminnanjohtaja Heikki Kauppi oli päättänyt jäädä eläkkeelle.

Hallitus ja sen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström olivat pyytäneet kaikilta toiminnanjohtajaksi hakeneilta ehdotusta siitä, miten järjestön toimintaa tulisi kehittää.

Jokinen lupasi ehdotuksessaan yksinkertaisesti, että tekkiläiset saavat entistä jäsenlähtöisempiä ja osuvampia palveluita.

Hallitus hyväksyi muutosohjelman keväällä 2018.

Pian päätöksen jälkeen ilmestynyt TEK-lehti 3/2018 otsikoi, että ”Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat TEKissä”. Jokisen mukaan muutoksen tarve johtui jäsenten muuttuneista tarpeista, joihin vastaamiseen silloinen organisaation muoto ei ollut paras mahdollinen.

– Toimintaympäristön muutos tarkoittaa sitä, että meidänkin on syytä muuttua, Jokinen totesi lehdessä.

Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat ja päättyivät, organisaatio­kaavio muuttui, mutta ketään ei irti­sanottu. Muutosohjelmaa on nyt kestänyt kuusi vuotta, nykyinen johtoryhmä on ollut koossa pian viisi vuotta ja on aika kysyä sen jäseniltä, mikä oikeastaan on muuttunut.

Johtoryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja Jari Jokisen lisäksi työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki, HR- ja kehitysjohtaja Kati Johansson, talousjohtaja Jari Mellas, yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela, palvelujohtaja Miia Seppi, sekä tuoreimpana tulokkaana viestintäjohtaja Merina Salminen, joka liittyi joukkoon vuoden 2019 syksyllä.

Heiltä kaikilta on kysytty samat kysymykset.

1. Mitä olet osaltasi muuttanut kuluneen kuuden vuoden aikana?

2. Mikä on ollut muutoksessa parasta?

3. Entä pahinta?

4. Mitä tekisit nyt toisin?

5. Mitä pitäisi muuttaa seuraavaksi?

image with text

Jari Jokinen, toiminnanjohtaja

1. Aloitin toiminnanjohtajana reilu kuusi vuotta sitten. Hallitus antoi minulle tehtäväksi uudistaa TEKiä siten, että kiinnostamme yhä useampaa tekniikan akateemista ja he haluavat pysyä jäseninämme.

Käynnistin viiden kohdan muutosohjelman heti kauteni alussa: Lähdimme yhdessä vahvistamaan TEKin toimintakulttuuria entistä jäsenlähtöisemmäksi, uudistimme johtoryhmän ja muun organisaation, otimme käyttöön kampuksilla TEK Lounge -konseptin sekä parempaa jäsen- ja työntekijäkokemusta mahdollistavat tilat niin Pasilan toimistolla kuin Loungeissakin samoin uudistimme brändiämme ja ilmettämme nuorekkaammaksi.

Viidentenä teimme myös ulkopuolisen arvioinnin hallintomallimme toimivuudesta ja siirsimme muun muassa kaikki työntekijät ja toiminnan yhteen yhdistykseen aiemman kahden sijaan. Hallinnon kehitystä tehdään myös jatkossa, kun aika on siihen kypsä.

2. On ollut hienoa nähdä muutosten toteutuvan ja ennen kaikkea kokea niiden vaikutukset. Jäsenmäärä on kasvanut ja jäsentyytyväisyys noussut.

Toinen merkittävä asia on se, että rekrytoimme johtoryhmään henkilöitä toimialan ulkopuolelta, täysin yksityiseltä sektorilta. Yhdessä jo TEKissä kokeneempien johtoryhmän jäsenten kanssa olemme ajan yli hitsautuneet erittäin toimivaksi tiimiksi. Tämä kehitys on ollut hieno kokea ja nähdä.

Kolmas, ja ehkä kuitenkin tärkein, on se, miten hienosti koko TEKin tiimi on sitoutunut vahvasti tekemään työtään jäsentemme hyväksi.

3. Muutos on harvoin, jos koskaan täydellinen. Aina voisi esimerkiksi viestiä henkilöstölle vielä enemmän. Varsinaisia ongelmia ei tullut, mutta varmasti joku aina miettii, mitä kaikki tämä minulle tarkoittaa. Olen tyytyväinen, että muutosprosessi saatiin vietyä läpi ilman yhtään irtisanomista.

4. Viestisin vielä enemmän niin sisälle kuin ulos.

5. Jäsentemme tarpeet muuttuvat työmarkkinoiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Tekoäly, ajasta ja paikasta riippumaton työ, muuttuvat työmarkkinat ja vaikkapa erilaiset työsuhteet vain muutamia mainitakseni vaikuttavat jäsenten tarpeisiin ja siten myös meidän toimintamme kehittämiseen.

image with text

Teemu Hankamäki, työmarkkinajohtaja

1. Työelämä on jo itsessään kovassa muutoksessa, niin jäsentemme työpaikoilla kuin vaikkapa liittojen työehtosopimustoiminnassa. Olen siitä tyytyväinen, että muutoksenkin keskellä pystymme tuomaan työ- ja virkaehtosopimuksilla jäsenillemme todellista jäsenmaksun vastinetta: vuosittaiset palkankorotukset ja perustyöehdot. Tässä ei ole kysymys aivan pikkurahoista, vaan kymmenistä miljoonista euroista vuosittain.

Entistä enemmän olemme panostaneet myös luottamushenkilöidemme osaamiseen. Tämä on tarpeen, sillä paikallinen sopiminen lisääntyy ja myös yrityskohtaisia työehtosopimuksia solmitaan aiempaa enemmän.

Työelämä-tiimimme tuottaa jäsenille yhden arvostetuistamme palveluista, eli palkkaneuvonnan. Neuvontaa antavien asiantuntijoiden määrää on lisätty ja olemme pitäneet huolta siitä, että neuvonnan takana oleva tilastoaineisto ja asiantuntemus ovat huipputasolla. Väitän, että tiedämme eniten DI- ja arkkitehtikunnan palkoista Suomessa ja millä hinnalla jäsentemme kannattaa osaamisensa myydä. Tämä jo itsessään on erinomainen syy olla TEKin jäsen.

Ammattijärjestön on hyvä olla läsnä siellä, missä rakennetaan tulevaisuutta. Tästä lähtökohdasta olemme rakentaneet TEK Lounget yliopistokampuksille Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa sekä Pasilassa TEKin toimistolla. Lounge on jäsenten oma olohuone, toimisto tai opiskelunurkka, jossa voi viettää vaikka etätyöpäivää tai taukoa luentojen välissä. Lisäksi loungeissa järjestetään vuosittain lukuisia tilaisuuksia.

2. En voi kyllin kiittää Työelämä-tiimiäni. Jäsenten eduksi tehtävään edunvalvontatyöhön on sitouduttu aivan erinomaisesti.

3. Muutos ja uudet ajatukset vaativat energiaa. Se on haastavaa, kun on mukamas aina työpöytä täynnä ilmankin. Täytyy siis taistella ”on niin kiire soutaa, että ei ehdi vetää perämoottoria käyntiin”-ilmiötä vastaan.

4. Syväanalyysi menneestä on joskus aivan paikallaan, mutta usein saa enemmän aikaan, kun pitää katseen tiukasti tulevaisuudessa.

5. Näyttää siltä, että yrityskohtaiset työehtosopimukset lisääntyvät. Näiden sopimusten neuvotteluun meidän pitää olla valmiita resurssiemme ja osaamisemme suhteen, vaikka emme yrityskohtaisten sopimusten yleistymisen puolesta liputakaan.

image with text

Kati Johansson, HR- ja kehitysjohtaja

1. Olemme tehneet TEKin kokonaisvaltaista uudistamista. Kaiken pohjana on organisaatiokulttuurin tietoinen johtaminen sekä rakenteiden muokkaus vastaamaan uusia tarpeita.

Tämä on tarkoittanut myös uuden osaamisen hankkimista taloon. Muutosmatkan konkreettisin vaihe itselleni on ollut Pasilan toimitilojen uudistus, jossa modernien työtilojen ohella saimme uuden TEK Loungen jäsenten ja muiden vierailijoiden käyttöön.

Olemme tehneet kehittämistä ja kokeiluja henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Lähtövaihtuvuus ja sairauspoissaolojen määrä ovat meillä alhaisia. Olemme panostaneet yhteisöllisyyteen ja kohtaamisiin livenä ja etänä. Uusia henkilötilaisuuksia on otettu käyttöön, kuten torikahvit, TEK Areenat sekä taitotuokiot.

Olemme kehittäneet eri HR-prosesseja, kuten rekrytoinnin ja perehdytyksen ja ottaneet käyttöön rekrytointiin, työajanseurantaan sekä henkilöstöhallintoon uudet järjestelmät. Tällä olemme parantaneet sisäisten palvelujen laatua, tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä. Olemme kehittäneet myös TEKin luottamuselinten jäsenten perehdytystä ja koulutusta.

2. TEKin tulosten ja onnistumisten ohella hienoa on ollut työyhteisön kehittyminen. Meillä on hyvä tunnelma, jossa näkyy välittäminen ja halu saada aikaan asioita jäsentemme hyväksi. Hienoa on myös tapa, jolla käymme keskustelua ja puhumme toisillemme. Meillä viljellään positiivista palautetta ja kiitoksia kollegalle avusta tai hyvästä työstä.

3. En keksi lopulta mitään pahaa. Tämä muutos on ollut tarpeellinen, vaikka vaatinutkin paljon työtä.

4. Ymmärtäisin paremmin, että muutos vaatii kärsivällisyyttä ja hurjan paljon sisäistä viestintää.

5. Tekoälyn hyödyntämisessä on mahdollisuuksia, joita emme osaa edes arvailla. Tätä kyvykkyyttä meidän pitää kehittää. Samoin meidän tulee panostaa edelleen työyhteisön kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen ja työkyvyn tukemiseen.

Aiomme myös kehittää tiedonkulkua ja dialogia TEKin hallintoelinten välillä sekä saada valtuuston kokouksia keskustelevimmiksi.

image with text

Jari Mellas, talousjohtaja

1. Olen osana johtoryhmää ollut talousjohtajan roolissa mukana eri muutoshankkeissa.

Itselleni on kohdistunut erityisesti toimiston remontoiminen nykyaikaisemmaksi sekä koko Pasilan toimitalon muuttaminen moderniksi ja hiilineutraaliksi.

Lisäksi olen ollut vaikuttamassa siihen, että jäsenetulehdet ovat nykyisin aidosti vapaa­valintainen jäsenetu.

2. Muutoksessa on ollut parasta TEKissä vallinnut positiivinen tekemisen meininki.

Omalta osaltaan motivaatiota on lisännyt hyvä jäsenpalaute sekä jäsenmäärän kääntyminen kasvu-uralle muutaman heikomman vuoden jälkeen.

Positiivista on ollut myös se, että kehityspanostuksista huolimatta jäsenmaksu on pystytty pitämään vuodesta toiseen vakaana ja reaalisti selvästi laskevana.

3. Ei nyt tule mieleen mitään erityistä. Ehkä paikoittain jotakin pientä muutosvastarintaakin on esiintynyt, mutta se kuuluu ikään kuin asiaan.

4. En osaa sanoa. Aika jouhevasti on mennyt.

5. TEKin organisaatiota on muutettu joustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi.

Ehkä järjestörakennetta voisi kuitenkin vielä hiukan virtaviivaistaa.

image with text

Juhani Nokela, yhteiskuntasuhdejohtaja

1. Uudistuksessa meillä yhdistyi kaksi aikaisempaa yksikköä, joista toinen oli keskittynyt erityisesti innovaatioihin ja yrittäjyyteen ja toinen koulutukseen ja osaamiseen sekä TEKissä tehtävään tutkimukseen.

Olen yhdessä tiimini kanssa rakentanut TEKin vaikuttamistoiminnasta yhtenäistä kokonaisuutta, joka lähtee siitä, että Suomi on osaamiseen ja innovaatioihin perustuva yhteiskunta, jossa keskeistä on yritysten innovaatiotoiminta, kovan tason osaajat sekä huippututkimus.

Osana tätä olemme uusimpana työnämme ottaneet vahvasti roolia siinä, että Suomeen tulevat tekniikan opiskelijat ja osaajat löytävät paikkansa yhteiskunnastamme.

TEKissä tehtävän tutkimustoiminnan osalta olemme terävöittäneet oman tutkimuksemme profiilia tukemaan entistä paremmin koko TEKin toimintaa. Olemme myös ottaneet entistä vahvemmin roolia siinä, että TEK olisi toiminta-alueensa vahvin datan hyödyntäjä niin organisaation kuin jäsentensä hyväksi.

2. Parasta on ollut nähdä, miten niin pitempään talossa olleet kuin uudetkin osaajamme ovat innostuneet tekemään uutta ja vahvistamaan TEKin vaikuttavuutta. Tiimin vetäjänä parasta on ollut, kun kehuja tulee jäseniltä ja keskeisiltä sidosryhmiltä, kuten yliopistoilta.

3. Ajan puute siihen, että ehdittäisiin tiimin kanssa ja laajemminkin koko organisaation kanssa pallotella asioita ja luoda uutta. Ja toki tälle ajanjaksolle tullut koronapandemia sotki tosi pahasti yhteisöllisyyttä, jonka rakentaminen vie aina aikaa.

4. Voi pohtia, että olisiko esimerkiksi datan hyödyntämiseen lähteminen tai kansainvälisten jäsenten integrointiin panostaminen pitänyt aloittaa aikaisemmin. Toisaalta uskon niin, että asiat vaativat kypsymistä ja jos olisi otettu aikaisemmin koppia, niin asia olisi voinut lähteä väärään suuntaan.

5. Meillä on nyt vaikuttamisen osalta uudistuneet valiokunnat ja nyt lähdetään katsomaan, miten heidän sekä koko jäsenistön osaamista pystytään hyödyntämään jäsenten parhaaksi. Siinä on tulevaisuudelle haastetta niin toimistolle kuin luottamusjohdollekin.

image with text

Merina Salminen, viestintäjohtaja

1. Olen muuttanut TEKin viestintää ja markkinointia yhdessä tiimini kanssa proaktiivisemmaksi ja nopeammin reagoivaksi. Olemme nostaneet yhteiskunnalliseen keskusteluun useita aiheita esimerkiksi työelämän yhdenvertaisuuteen ja kestävyyteen liittyen.

TEKin brändi on aiempaa raikkaampi ja modernimpi. Tiimini kanssa olemme kehittäneet tekemistä itsenäisemmäksi, suunnitelmallisemmaksi ja tehokkaammaksi.

TEKin viestintä ja markkinointi on aiempaa ammattimaisemmin toteutettua ja vaikuttavampaa. Työtä tehdään yhdessä iloisella meiningillä.

2. Sen tekeminen yhdessä. Minulla on maailman paras tiimi. On ollut hienoa saada tukea muutokselle myös omalta esihenkilöltä ja johtoryhmäkollegoilta.

Mahtavalta tuntuu myös hyvä ulkoinen palaute. Media noteeraa meidät ja sidosryhmiltä tulee positiivista palautetta. TEK näyttäytyy ay-skenessä raikkaana, rakentavana ja fiksuna toimijana.

3. Alkuvaiheessa esiintyi jonkun verran muutosvastarintaa, mikä on muutostilanteessa tyypillistä. Asioita oli tehty pitkään tietyllä tavalla, ja siihen tuli muutos, mikä aiheutti negatiivisia reaktioita.

Koronavuosissa oli ylimääräistä haastetta, koska normaali kanssakäyminen kollegoiden kanssa lakkasi hetkeksi kokonaan.

4. Perustelisin muutostarvetta kärsivällisemmin. Asioista ajoissa keskusteleminen on usein parasta lääkettä pinnan alla kupliviin ongelmiin.

Oma tiimi ja koko organisaatio pitää saada mukaan uudistuksiin.

5. Tutkimusten mukaan TEKin näkyvyys ja maine ovat parantuneet selvästi viiden viime vuoden aikana. Töitä on silti tehtävänä.

Yhteiskunnallista näkyvyyttä pitää edelleen kasvattaa ja laajentaa. Jäsenille ja potentiaalisille jäsenille pitää pystyä kertomaan aiempaa paremmin, miksi TEKiin kannattaa kuulua.

image with text

Miia Seppi, palvelujohtaja

1. Tiimini kanssa olemme toteuttaneet merkittäviä uudistuksia. Palveluvalikoimaa on laajennettu. Olemme panostaneet erityisesti mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin, mentorointiin, valmennuksiin ja tapahtumiin. Lisäksi olemme digitalisoineet ja skaalanneet palveluita verkkoon. TEKin verkkosivut ja OmaTEK on rakennettu kokonaan uudelle alustalle. Olemme myös kehittäneet työtapojamme ja päivittäneet käyttämämme työkalut ja järjestelmät.

Kannustan tiimiä jäsenlähtöisyyteen ja kokeiluihin. Keräämme uusista palveluista palautetta ja dataa ennen jatkopäätöksiä. Hyödynnämme kehityksessä palvelumuotoilun menetelmiä ja osaavia kumppaneita. Osallistamme kehitykseen myös jäseniä.

Palveluiden lisäksi olemme investoineet opiskelijatoimintaan ja lisänneet näkyvyyttä kampuksilla.

2. Ihmiset ja mahtava tiimi <3. Yhdessä onnistuminen on palkitsevaa.

Myös tulokset ja palaute ilahduttavat. Palveluiden käyttö on kasvanut yli sata prosenttia. Viime vuonna 17 prosenttia täysjäsenistä hyödynsi palveluita. Jäsen­tyytyväisyyttä mittaava NPS on 79.

Tavoitamme myös opiskelijat entistä paremmin. Opiskelijajäsenten määrä on kasvanut 25 prosenttia viime vuosina. TEKiin kuuluu jo noin 25 000 opiskelijaa ja kaikkiaan jäseniä on yli 80 000.

3. Alussa kehitystarpeet ja työmäärä tuntuivat valtavilta, mutta olemme edenneet pala kerrallaan. Yhteinen visio on auttanut meitä pysymään oikealla polulla.

4. Ennen TEKiä työskentelin yritysmaailmassa. Palveluiden kehitys järjestössä on samankaltaista, mutta toiminnassa on omat erityispiirteensä. Muutoksen tueksi on vakuutettava laajempi joukko ihmisiä ja yhteisen arvopohjan ymmärtäminen on keskeistä. Joitain uudistuksia yritin ajaa läpi liian nopeasti.

5. Jotta palvelut pysyvät relevantteina ja ajankohtaisina, niiden jatkuva kehitys on välttämätöntä. Teknologinen kehitys on nopeaa ja tekoäly tuo meillekin uusia mahdollisuuksia.

Avainsanat: