Näköalattomuus vaivaa yliopistojen kehittämistä
Hitaan näivettämisen sijasta nyt tarvitaan kestävä suunnitelma siitä, miten yliopistojen rahoitusta kehitetään, sanoo TEKin koulutuspoliittinen asiamies Juhani Nokela.
Jatkuvat rahoitusleikkaukset ovat syösseet yliopistot yt-kierteeseen. Viime vaalikaudella yliopistojen rahoitusta leikkasivat yliopistoindeksin jäädytykset sekä Aalto-yliopiston lisärahoituksen pienentäminen. Tällä vaalikaudella näiden jo kertyneiden säästöjen lisäksi rahoitusta niistetään 500 miljoonaa euroa lisää.
Lisävauhtia myllerrykseen on tuonut yliopistokentän rakenteellinen kehittäminen. Tämän vuosikymmenen aikana on fuusioitu uusiksi yliopistoiksi Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto. Yhdistymisten seurauksena etenkin hallintoa on uudistettu, mikä on myös johtanut irtisanomisiin.
– Ikävin puoli toistuvissa yt-neuvotteluissa on, että se luo kuvaa siitä, että ei ole selkeää visiota, mihin suuntaan yliopistoja pitäisi kehittää, sanoo TEKin koulutuspoliittinen asiamies Juhani Nokela.
– Hitaan näivettämisen sijasta nyt pitäisi tehdä pitkäaikainen ja kestävä suunnitelma, millä tavalla yliopistojen rahoitusta tulee kehittää, hän jatkaa.
Yliopistot tarvitsevat parempaa johtamista
Tekniikan alan yliopistot ovat näyttäneet mallia yliopistojen rakenteellisessa kehittämisessä ja tehneet keskenään laajamittaista yhteistyötä.
– Pikavoittoja ei kuitenkaan ole tiedossa, vaan tulokset alkavat näkyä vasta nyt.
Nokelan mukaan uudistamistyössä voitaisiin ottaa mallia Tampereelta, jossa yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat lyömässä hynttyyt yhteen. Korkeakoulujen johto on vetänyt prosessia määrätietoisesti eteenpäin, ja eri kokonaisuuksia on pohdittu temaattisissa työryhmissä.
– On tärkeää, että uuden yliopiston luominen lähtee liikkeelle sisältöjä pohtimalla, sen jälkeen tulee katsoa vasta rakenteita.
– Tampereella opiskelijat ja henkilöstö ovat osallistuneet aktiivisesti uuden yliopiston luomiseen. Kansainväliset ja kotimaiset esimerkit osoittavat, että koko korkeakouluyhteisön sitoutuminen muutokseen on tie menestykseen.
Nokelan mielestä yliopistojen tulisi keskittyä enemmän omiin painopistealueisiinsa. Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa massiivisia irtisanomisia.
– Esimerkiksi eläköityvän tai pois siirtyvän professorin kohdalla voitaisiin miettiä, millä tavalla resurssit käytetään jatkossa.
Eläköitymiset tai muuten päättyvät työsuhteet ovat oikein hyödynnettynä hyviä työkaluja yliopistojen kehittämisessä.
– Jos yt-neuvotteluissa ratkaisut tehdään vain eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisten mukaan, ei voida puhua strategisesta johtamisesta. Näissäkin tapauksissa pitäisi tarkkaan miettiä, missä henkilöstöä aidosti tarvitaan.
Vaikuttavuus huomioitava paremmin rahoituspäätöksissä
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä yliopistot käyvät toukokuussa tulosneuvottelut, joissa selviää OKM:n rahoitus yliopiston perustoimintoihin seuraavalle neljälle vuodelle.
Yliopistoilla on katsottu olevan kolme tehtävää: tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
– Karkeasti ottaen yliopistojen rahoitus perustuu tällä hetkellä suoritettuihin tutkintoihin ja opintoihin sekä laadukkaisiin julkaisuihin. Yliopistojen vaikuttavuutta yhteiskuntaan ei kuitenkaan arvioida systemaattisesti eikä se juurikaan vaikuta yliopistojen rahoitukseen, huomauttaa TEKin koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.
Jokisen mukaan osa rahoituksesta tulisi jakaa yliopistoille niiden toiminnan vaikuttavuuden mukaan. Jotta suomalaiset yritykset ja muu yhteiskunta menestyvät, pitää uusi tieto saada uudistamaan ja hyödyttämään toimintatapoja, tuotteita ja palveluita yliopiston ulkopuolella.
– Hyviä mittareita voisivat olla esimerkiksi yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö, uudet patentit, vastavalmistuneiden työllistyminen ja perustetut yritykset.
– Vaikuttavuus on eri aloilla erilaista, minkä vuoksi yksi tai kaksi indikaattoria ei riitä vaikuttavuuden mittaamiseen. Tarvitsemme kansainvälistä puolueetonta arviointia yliopistojen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Arviointi voitaisiin tehdä vaikkapa neljän vuoden välein.
Yliopistolainen, hyödynnä TEKin palveluita |
|---|
Viimeisen vuoden aikana henkilöstöä on vähennetty tuntuvasti myös tekniikan alan yliopistoista. Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Åbo Akademi ovat irtisanomassa satoja työntekijöitään. Tampereen teknillisessä yliopistossa yt-neuvottelut ovat vielä kesken. TEKin yliopistosektorin edunvalvonnasta vastaavan asiamies Daniel Valtakarin mukaan yt-prosesseihin on liittynyt monia epäselvyyksiä. – Joissakin tapauksissa irtisanomisesta on ilmoitettu lyhyellä varoitusajalla. Tällöin henkilö ei ehdi pitämään hänelle kuuluvia vapaitaan tai lomiaan. Kokonaistyöajalla työskenteleville niitä ei korvata rahana, joten tämä tarkoittaa taloudellisia menetyksiä, Valtakari havainnollistaa. Hän kehottaa hyödyntämään TEKin palveluita muutostilanteissa. Luottamusmiehet ja TEKin paikalliset yliopistoyhdistykset ovat jäsenten tukena yliopistoissa. – TEKin lakipalveluista ja asiamiehiltä saa puolestaan neuvontaa yt-prosessin aikana ja oikeusapua, jos irtisanominen tai työsuhdeongelma riitautetaan. Lisäksi jäsenten kannattaa hyödyntää TEKin monipuolisia urapalveluita, joista saa työnhaku- ja uravalmennusta sekä muuta apua urasuunnitteluun ja työllistymisvaihtoehtoihin. |