Nälkä kasvaa syödessä

Turun yliopiston teknillinen tiedekunta kasvattaa Lounais-Suomen diplomi-insinööritiheyttä aina vaan vauhdikkaammin. Ensi syksynä alkaa uusi elintarviketekniikan diplomi-insinöörikoulutus.

Ideana on kouluttaa elintarvikekehityksen ja elintarviketuotannon osaajia elinkeinoelämän ja tutkimuksen tarpeisiin. Ohjelma on ainoa laatuaan Suomessa.

– Toista kokonaista elintarviketekniikan DI-ohjelmaa ei ole yhteisvalinnassa, vararehtori Mika Hannula sanoo.

Koulutustarpeen taustalla ovat Hannulan mukaan globaalit trendit. Ilmastonmuutoksen vuoksi ruoantuotannon olosuhteet heikkenevät Etelä-Euroopassa, mikä tuo sekä painetta että mahdollisuuksia elintarviketuotantoon ja -innovaatioihin Pohjois-Euroopassa ja Suomessa.

Myös kuluttajatottumukset muuttuvat, kun yhä useampi kuluttaja etsii lihalle kasvisvaihtoehtoja. Uusien kasvipohjaisten tuotteiden kehitykselle on kova kysyntä.

– Tässä murroksessa tarvitaan paitsi elintarvikkeiden kehitystä, myös elintarvikkeiden tuotannon kehitystä. Yliopiston pitää tehdä avauksia yhteiskunnan, ympäristön ja ihmiskunnan tarpeisiin, Hannula sanoo.

Pois itsetehdystä piilosta

Elintarviketekniikan koulutusta ei polkaista käyntiin nollasta. Elintarviketieteiden vastuuprofessorin Baoru Yangin mukaan Turun yliopistossa on ollut elintarvikepuolen koulutusta ja tutkimusta lähes 60 vuoden ajan.

Tähän asti elintarviketekniikan opinnot ovat olleet piilossa opintojen loppupäässä. Biokemian kandidaatin tutkinnon suorittaneet ovat voineet valita elintarvikekemian tai elintarvikekehityksen maisteriopinnot. Opiskelijoille elintarvikealan mahdollisuudet ovat näkyneet Yangin mukaan huonosti.

– Oman koulutusohjelman myötä haluamme nostaa elintarviketekniikan profiilia Turun yliopistossa.

Koulutusohjelman taustalla on myös vahva tutkimusperinne. Yangin mukaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tohtoreita on valmistunut Turun yliopistosta tähän mennessä 90.

Alan tutkimustyö on huomioitu kansainvälisesti. Maailman yliopistojen tutkimustyön laatua vertailevalla Shanghain listalla Turun yliopisto sijoittui Food Science and Technology -kategoriassa sijoille 76–100 viime vuonna. Sijoitus on Turun yliopiston tieteenalojen kärkijoukossa.

Lisäksi vuonna 2022 valmistuneessa Turun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnissa (Research Assessment Exercise) elintarviketieteet nähtiin vahvana alana, johon kannattaa satsata.

Työpaikka usein jo kesken opintojen

Millaiset taidot elintarviketekniikan koulutusohjelma opiskelijoille antaa? Yangin mukaan tärkeä fokus on kasviperäisten raaka-aineiden hyödyntämisessä ja kestävässä elintarviketuotannossa.

Opiskelijoista tulee myös elintarvikkeiden koostumuksen ja jalostuksen osaajia. Kasviperäisten tuotteiden kehityksessä keskeinen haaste on Yangin mukaan se, miten tuotteista saadaan sekä maistuvia että terveellisiä.

Oman alan substanssiosaamisen lisäksi Turun yliopiston DI-koulutuksessa satsataan Hannulan mukaan laajaan insinööriosaamiseen. Sen takaavat kaikille DI-opiskelijoille kandivaiheessa pakolliset fysiikan, matematiikan, informaatioteknologian ja liiketalouden opinnot.

– Osa diplomi-insinööreistämme suuntautuu tuotekehitys-, suunnittelu- tai tutkimustehtäviin. Aika moni löytää itsensä myös esimies- ja johtotehtävistä.

Yangin mukaan jo nyt on vahvaa näyttöä siitä, että Turun yliopiston elintarvikealan osaajat, maisterit ja tohtorit, työllistyvät hyvin. Teollisuudessa kysyntä asiantuntijoista on kovaa ja kasvaa nopeasti.

– Usein opiskelijamme ja jatko-opiskelijamme saavat työpaikan jo kesken opintojen. Teollisuudessa myös alan tohtorintutkintoa arvostetaan yhä enemmän.

Kova paine lisätä opiskelupaikkoja

Yang ja Hannula uskovat, että kestävään kehitykseen ja ympäristöön kytkeytyvä, tulevaisuuden ratkaisuja etsivä elintarviketekniikka kiinnostaa omaa alaansa etsiviä nuoria. Hannulasta on kiinnostavaa nähdä, mikä on uusien opiskelijoiden sukupuolijakauma.

– Turun yliopiston DI-koulutukseen hakeutuu suhteellisesti enemmän naisia kuin missään muussa yliopistossa Suomessa, Hannula sanoo.

– Odotan innolla myös sitä, että saisimme elintarviketieteisiin lisää nuoria tutkijoita. Kilpailemme osaajista teollisuuden kanssa, Yang lisää.

Kaksikko myöntää, että uuden koulutusohjelman perustaminen on haastavaa aikana, jolloin resurssit ovat yliopistoissa tiukalla.

– Yliopistoille luodaan kova paine lisätä koulutuspaikkoja, vastata TKI-haasteeseen ja huolehtia koko maan uudistumiskyvystä ja osaamispääomasta. Toki hallitus on satsaamassa TKI-rahoitukseen ja tohtorikoulutukseen, eli ei tilanne ihan synkkä ole, Hannula sanoo.

He iloitsevat siitä, että Turun yliopiston tekniikan alat ovat onnistuneet haalimaan paljon kansainvälistä tutkimusrahoitusta.

Yangista ja Hannulasta on selvää, että elintarviketekniikkaan ja muillekin tekniikan aloille tarvitaan myös kansainvälisiä osaajia, sekä opiskelijoiksi että henkilökuntaan. Heistä suurin haaste on saada kansainväliset osaajat integroitua suomalaiseen työelämään.

– Siinä yliopistot ja yrityselämä voisivat tehdä yhteistyötä, että nämä lahjakkaat, kansainväliset osaajat myös jäävät Suomeen, Hannula sanoo.