Suomen korkeakoulut eivät tuota tarvittavaa määrää uusia osaajia teknologiayritysten tarpeisiin, kertoo Teknologiateollisuuden tuore selvitys.
Vuonna 2018 teknologia-alalle ennustettu, noin 53 000 uuden osaajan tarve vuosille 2018–2021 on toteutumassa jopa ennakoitua nopeammin.
Työllisyystilastojen valossa osaajapulaan on ollut helppo uskoa. Tekniikan akateemisten työttömyys on 3,2 prosenttia. Tämä on hyvää tasoa, mutta työttömyyden lasku on pysähtynyt.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt ehdotuksen korkeakoulujen tutkintotavoitteiden kasvattamisesta tuhansilla. OKM muun muassa ehdottaa, että DI-tutkintojen määrä tulisi nostaa kymmenessä vuodessa liki viiteen ja puoleen tuhanteen.
Tällä hetkellä diplomi-insinöörejä valmistuu reilut 3 100 vuodessa. Ehdotettu lisäys merkitsisi valmistuvien määrän kasvua yli 75 %:lla. Saman pitäisi koskea rahoitusta.
Ymmärrän hyvin osaajatarpeen ja sen, että juuri tekniikan yliopistokoulutettujen määrää pitäisi lisätä. Se ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Pitkän matematiikan kirjoittajia on vähemmän kuin tekniikan korkeakouluissa aloituspaikkoja.
Jos haluamme, että tutkintotavoitteet vuosikymmenen lopulla täyttyvät, on matematiikan oppimisen eteen jo peruskoulussa tehtävä merkittävästi enemmän kuin nyt.
Suomalaisen työelämän pitäisi oppia hyödyntämään osaajien diversiteettiä sen eri muodoissa – mukaan lukien ulkomaiset osaajat. He voisivat helposti jäädä Suomeen tekemään töitä, luomaan uutta toimeliaisuutta sekä vahvistamaan kulttuurista ja kielellistä kyvykkyyttämme.
Ulkomaalaisissa osaajissa meillä on mahtava pääoma, joka pitäisi hyödyntää. Esimerkiksi Aalto-yliopiston maisterivaiheen opiskelijoista noin neljännes on ulkomaalaisia. Tampereen yliopistossa ja Oulun yliopistossa joka viides ja LUT-yliopistossa peräti joka kolmas tekniikan maisterivaiheen opiskelija on ulkomaalainen.
Sekin on todettava, että markkinatalous ei tunnu toimivan. Vaikka osaajapula on suurta, työstä maksettava korvaus ei juuri nouse. TEKin jäsenten mediaanipalkka nousi 0,2 prosenttia vuonna 2017 ja 2,3 prosenttia vuonna 2018.
Korkeakoulutettujen bruttopalkat ovat Suomessa alhaisemmalla tasolla kuin Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa sekä tekniikan alalla erityisesti Ruotsissa ja Belgiassa.
Kirjoitus on julkaistu Tekniikka&Talous -lehdessä 8.11.2019
