"On vaarallista jumittua tuottavuusajatteluun"

Viime vuosina isojen suomalaisten yhtiöiden tiedotteista on saanut lukea tasaiseen tahtiin samaa tarkoittavia fraaseja: tehostetaan toimintaa tai virtaviivaistetaan prosesseja. Kaikkialla on alettu puhua tuottavuudesta.

– Joidenkin korvissa siitä on tullut kirosana. Jotenkin se symboloi sitä, että otetaan ihmisistä kaikki irti, VTT:n johtava tutkija ja tuore tekniikan tohtori Riku Pihko sanoo.

Pihkon mielestä on vaarallista jumittua tuottavuusajatteluun.

– Se voi viedä tilaa yrityksen kehitykseltä, kun ihmisillä ei ole aikaa tai halua miettiä uusia ratkaisuja työarjen sujumiseen tai uusia oivalluksia yrityksen tuleviin tuotteisiin.

Pihko muistuttaakin, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja yrityksen tuloksen välillä on suora yhteys.

Hänellä on huoli Suomen kehityksestä laajemminkin. Tuottavuuden parantaminen on sellaista, mitä suomalaiset yhtiöt ovat tehneet jo pitkään.

– Voi olla, että siellä on enää vähän tehtävissä. Samaan aikaan kaikki tehostavat tuotantoa.

Pihkon mielestä tuottavuuteen keskittyminen on strategia, joka voi johtaa siihen, että pian ei ole mitä tuottaa, koska kilpailijat keksivät parempia tuotteita.

Ei tuottavuus vaan tulevat tuotot

Riku Pihkon vasta tarkastetussa väitöskirjassa esitetään laskentamalli, jonka avulla pystytään laskemaan vaikkapa tuotannollisen investoinnin aikaansaamat tulevaisuuden tuotot euromääräisesti. Malli yhdistää esimerkiksi tuottavuuden, kannattavuuden ja riskien analysoinnin tulokset ja tuottaa lopputuloksena selkeän rahallisen hyödyn.

– Mallin avulla voidaan laskea uusien tuotantoprosessien, tuotteiden ja erilaisten mahdollisuuksien vaikutus tuottoon.

Voidaan siis laskea, mikä on uuden tuotantolinjan tai uudelle markkina-alueelle laajentumisen rahallinen hyöty vaikkapa viiden vuoden päästä.

Koska Pihkon malli soveltuu kaikenlaisiin tilanteisiin, sen avulla voidaan myös vertailla, kannattaako alkaa valmistaa jotakin uutta tuotetta vai pyrkiä vaikka Saksan markkinoille. Laskentamalli kun antaa molemmista valinnoista euromääräisen tuoton.

Pihko on myös tuonut malliin optimoinnin. Toisin sanoen, laskentamallin avulla voidaan laskea, miten kukin investointi kannattaa toteuttaa. Esimerkiksi, jos on tiedossa, millainen jokin tietty uusi tuotantolinjasto on, voidaan laskea, minkä kokoinen linjasto kannattaisi rakentaa.

Dataa on jo olemassa

Pihkon lupaukset saattavat kuulostaa skeptikon korvissa samalta, mitä voisi odottaa kuulevansa kristallipalloon tuijottavilta ennustajaeukoilta. Pihko kuitenkin muistuttaa, että yrityksillä on jo paljon dataa nykyisistä tuotanto-olosuhteista ja -kustannuksista, raaka-aineiden hinnoista, markkinoista ja niin edelleen.

Uuden teknologian suhteen taas voi olla jo laboratoriotestejä tai koekäyttöä.

Pihko kertoo, että hänen laskentamallissa on mukana erilaisia epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi laboratoriotestatussa teknologiassa on niitä enemmän kuin jo koekäyttöön edenneessä teknologiassa.

– Laskenta voi myös paljastaa, että jossain uudessa teknologiassa on merkittävä tuottopotentiaali, mutta tarvitaan vielä lisää dataa ennen kuin siihen uskalletaan panostaa.

Laskenta on helppoa

Kun selaa Pihkon väitöskirjaa, sivuilla näkyy paljon kaavoja ja käyriä, jotka eivät paljasta maallikolle mitään. Herää väkisinkin epäilys, että nyt on käsillä joku laskumenetelmä, jota osaavat soveltaa vain matematiikan tohtorit. Pihko kiistää tämän.

– Laskenta itsessään on helppoa. Jotta pystyy laskemaan, pitää perehtyä nykyiseen prosessiin. Tarvitaan sellainen ihminen, joka pystyy keräämään ja analysoimaan tietoa kriittisesti.

Tässä tullaan ongelmakohtaan. Pihko tutki väitöskirjassaan paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantolinjoja Suomessa ja ulkomailla. Tuotannollisen datan lisäksi Pihko haastatteli sekä johtajia että rivityöntekijöitä siitä, mitkä ovat tuotannossa sellaisia asioita, joihin panostamalla saataisiin paremmin tuottoa.

Pihko huomasi, että usein sekä johtajilla että työntekijöillä oli väärä käsitys siitä, mihin kannattaisi panostaa.

– Yrityksissä käytetään paljon resursseja parantamaan asioita, joilla ei ole suurta merkitystä.

Pihkon mielestä hänen mallinsa idea voitaisiin ottaa käyttöön myös teollisuustalouden opinnoissa. Sen sijaan, että laskettaisiin tuottavuutta, pyrittäisiin ottamaan huomioon asioita laajemmin. Tämä tuottaisi hyödyllisemmän lopputuloksen.