Takana on omituinen vuosi työmarkkinoilla, eikä koronaa ole vieläkään voitettu. Koronapandemia on kurittanut taloutta ja työmarkkinoita monin tavoin. Myös tekniikan alan korkeakoulutettujen työpaikoilla on käyty paljon yt-neuvotteluja, ja työttömien ja lomautettujen määrät ovat kasvaneet.
Syksyllä 2020 tehdyn TEKin työmarkkinatutkimuksen vastaajista 36 prosenttia arvioi työpaikkansa taloudellisen tilanteen ja tulevaisuudennäkymät huonommaksi kuin ennen koronapandemiaa. Koronan takia oli ollut osa-aikaisesti lomautettuna 11 prosenttia vastaajista, kokoaikaisesti lomautettuna neljä prosenttia ja työttömänä kolme prosenttia.
Korona siirsi monet korkeasti koulutetut ryminällä etätöihin. Akava Works selvitti laajassa kyselytutkimuksessaan, miten akavalaisten työnteon tavat ovat muuttuneet verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Yksi tuloksista oli, että etätyö on vähentänyt työn kognitiivista kuormitusta. Kognitiivisella kuormituksella tarkoitetaan kiirettä, usean eri asian yhtäaikaista tekemistä ja häiritseviä keskeytyksiä työssä.
Myös TEKin työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia työelämään erilaisten väittämien avulla. Tuloksista näkyy se, että pandemia on kohdellut vastaajia eri tavoin. Monet väittämistä jakoivat vastaajia, ja myös ”ei samaa eikä eri mieltä” -vastauksia oli melko paljon.
Kaksi positiivista väittämää, joiden kanssa oltiin eniten samaa mieltä, koskivat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja digiloikkaa. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että korona-aikana työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ollut aiempaa helpompaa muun muassa etätöiden takia. Lähes puolet vastaajista (48 prosenttia) oli sitä mieltä, että oma työpaikka oli tehnyt korona-aikana digiloikan.
Osa vastaajista koki, että korona on vaikuttanut haitallisesti työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä yksilö- että työpaikkatasolla. Toisaalta kuitenkin suurempi osa oli eri mieltä näiden väittämien kanssa.
Nämä tulokset antavat aihetta miettiä, voisiko etä- ja läsnätyön aiempaa joustavampi yhdistäminen lisätä työn tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista asiantuntijatyössä. Olisiko korona tuonut mukanaan myös käytäntöjä, joista voisimme hyötyä jatkossakin?
