Opetusministeri matikkatalkoissa

|
Blogimerkintä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi viime huhtikuussa arvioinnin peruskoulunsa päättävien matematiikan taidoista.

Vaikka selvityksen mukaan matematiikan osaamistason lasku on saatu pysäytettyä, monien peruskoulun suorittaneiden taidot eivät riitä edes arkielämän tarpeisiin, kuten vaikkapa prosenttilaskuun. Päässälaskutehtävissäkin vain puolet oppilaista osasi tehtävät. Jos ei pysty hahmottamaan numeroita, eikä ole ongelmanratkaisukykyä, ei pärjää tulevaisuuden työelämässä.

Osaamisen laadun lisäksi on syytä olla huolissaan myös osaajien määrästä. Tekniikan ja luonnontieteiden alojen korkeakoulupaikkoja on vuosittain avoinna enemmän kuin pitkän matematiikan kirjoittajia. Tekniikan yliopistoissa ei ole ylioppilassumaa.

Jos ei pysty hahmottamaan numeroita, eikä ole ongelmanratkaisukykyä, ei pärjää tulevaisuuden työelämässä.

Ongelma on koko yhteiskunnan kannalta merkittävä. Vientiteollisuutemme tukijalat, kuten ICT-sektori, terveysteknologia ja kemianteollisuus, perustuvat matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden korkeaan osaamiseen. Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin perusta on vaarassa, jos meillä ei riitä tarpeeksi osaajia elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.

Vihdoinkin tähän huonoon kehitykseen on havahduttu.

Tällä viikolla ministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Yhdysvalloissa. Yksi matkan tuloksista oli, että amerikkalaiset haluaisivat järjestää suomalaisten kanssa huippuseminaarin, jossa käsitellään luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Tämä on erittäin tärkeä avaus, ja on hienoa, että voimme hyödyntää paitsi suomalaista myös amerikkalaista osaamista matematiikan ja luonnontieteiden oppimisen edistämiseksi. 

Jo aiemmin on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa Suomessa ja Yhdysvalloissa tutkitaan ja kehitetään malleja, joilla parannetaan oppilaiden kyvykkyyttä oppia matematiikka ja luonnontieteitä sekä lukiossa että peruskoulussa. Hanketta rahoittavat National Science Foundation (USA) ja Suomen akatemia. Sitä johtavat professori Barbara Schneider Michiganin yliopistosta sekä professorit Katariina Salmela-Aro ja Jari Lavonen Helsingin yliopistosta. 

Tätä tutkimushankettakin kannattaa seurata tarkasti. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä: www.scienceengagement.com

Tässä on hyvä alku yhteisille matikkatalkoille.

Avainsanat: