Matematiikka on peruskivi, jonka varaan ja päälle muu teknologiaosaaminen rakentuu. Tämä pätee useimmilla aloilla, ja totta se on myös tiedon salaukseen ja suojaukseen eli kryptografiaan erikoistuneissa yrityksissä. Niissä on pula niin koodareista kuin muistakin digitaitajista, mutta eniten kaivataan sellaisia työntekijöitä, joille kryptografian taustalla pyörivä matematiikka on tuttua.
– Tai jos ei tuttua, niin ainakin jotain sellaista, johon haluaa perehtyä enemmän, tarkentaa kryptrografiayritys Xipheran strategisten ohjelmien johtaja Petri Jehkonen.
– Toivoisimme, että nuoret ja kaikenikäiset kiinnostuisivat matematiikasta.
Teollisuuden ja elinkeinoelämän järjestöistä on jo pitkään kuulunut hiukan vastaavia puheenvuoroja, ja yritykset ovat kantaneet kortensa kekoon vaihtelevin tavoin eri vuosikymmenillä.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Päivölän kansanopiston yhteyteen 1990-luvulla perustettu matematiikkapainotteinen linja, joka sai taustatukea muun muassa harjoittelupaikkojen muodossa silloiselta Nokia Yhtymältä. Päivölän matematiikkalinja toimii edelleen, vaikka Nokia on siitä kauan sitten vetäytynyt.
Astetta tuoreempi esimerkki löytyy Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä, joka on 2020-luvulla jakanut stipendejä pitkän matematiikan hyvin arvosanoin kirjoittaneille ylioppilaille. Se esimerkiksi palkitsi viime vuonna matematiikan huippupisteillä suorittaneita ylioppilaita tuhannen euron stipendeillä.
Xipheran väki on tarttunut toimeen omalla tavallaan. Viime vuoden lopulla käynnistyi kaikille avoin ja ilmainen verkkokurssi kryptografiasta, ja erityisesti alaan liittyvästä matematiikasta. Kurssin ovat suunnitelleet Xipheran työntekijät yhteistyössä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun henkilökunnan kanssa.
Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor toivat vastaavan tyyppisen verkkokurssin yleisön saataville vuona 2018 ja se on ollut menestys. Tekoälyn perusteet -kurssin on suorittanut jo yli puoli miljoonaa henkilöä.
Xipheran markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Mimmi Kuusisaari kertoo, että kryptografian kurssia pilotoitiin lukioikäisillä oppilailla, joista osa oli matemaattis-luonnontieteellisesti painottuneista lukioista.
– Kurssi aukesi 9. joulukuuta ja tammikuun loppupuolella kurssilla oli osallistujia jo yli sata. Näistä noin neljäsosa on Aalto-yliopiston oppilaita, loput suorittavat ilmeisesti avoimen yliopiston kautta kurssia.
Ei mikään mukava kurssi
Kurssin suunnittelu- ja toteutusurakkaan on kulunut pitkälti toista vuotta, ja siihen on osallistunut kaiken kaikkiaan toistakymmentä henkilöä eri rooleissa.
– Tarkoitus on, että lukiokursseja kummempia pohjatietoja kurssin suorittamiseksi ei tarvita. Ainoa, mitä kurssimme edellyttää, on kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys. Tämä kurssi ei ole mukava samassa mielessä kuin monet muut MOOC-tyyppiset kurssit, vaan vaatii sen mitä matematiikan opiskelu yleensäkin: keskittymistä, toistoa ja aikaa, kuvailee Jehkonen.
– Helppojen opintopisteitten pyydystäjälle tämä ei sovi.
Kurssi ohjaa kryptografian perusteisiin ja käsitteisiin ja sisältää useita alalla tarvittavia matematiikan teoria- ja laskuharjoitusosuuksia.
Millaista matematiikkaa salauksesta kiinnostuneen opiskelijan tai vanhemman alanvaihtajan kannattaisi opiskella?
– Kaikki matematiikka on hyvästä ja edistää ajattelun taitoja – siinä sivussa kryptografian ymmärtämistä, sanoo Jehkonen.
– Ei ole olemassa hyödytöntä matematiikan alaa. Tämän kurssin suorittamiseksi on hyvä, jos tietää, mikä on funktio, mitä on satunnaisuus tai frekvenssianalyysi, tai on valmis oppimaan niistä.
Entä millaista matematiikkaa Jehkonen toivoisi kouluissa opetettavan, jos saisi olla päättämässä?
– Tietysti jokaisella yrityksellä on omat toiveensa bisneksensä edistämiseksi. Niin meilläkin. Mutta emme ole koulutuspoliitikkoja, emmekä ota kantaa koulujen ja opettajien päätöksiin, vastaa Jehkonen diplomaattisesti.
Kryptografia on kasvava ala. Kvanttitietokoneet kehittyvät harppauksin, mistä seuraa, että nykyisten salausjärjestelmien murtaminen käy aiempaa helpommaksi. Esimerkiksi digitaaliset allekirjoitukset tulisi tehdä kvanttikestävillä menetelmillä.