Maan hallituksen budjettiriihen tuloksista on aina mahdollista löytää jotain, josta nurista. Näin on varmasti nytkin, mutta riihessä tehtiin myös monia avauksia, joita TEK on ajanut.
Budjettiriihessä ilmeisestikin ihan tosissaan pohdittiin, miten Suomi voi vastata talouden kasvun aiheuttamaan osaajapulaan ja työllisyyden parantamiseen. Tämä näkyi useassa kohdassa.
INVESTOINNIT TEKNIIKAN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN
Viime vuosina on paljon puhuttu luonnontieteiden ja matematiikan (LUMA) oppimisen kehittämiseen peruskoulussa ja lukiossa. LUMA-talkoita on tehty, mikä on ollut erittäin tärkeää, mutta nyt budjettiriihessä suunnattiin luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen vahvistamiseen 5 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta tämä on hyvä alku.
Lisäksi tekniikan yliopistojen FITech-verkostoyhteistyötä laajennetaan 2 miljoonan euron lisäyksellä.
Kaiken kaikkiaan positiivisen rakennemuutoksen alueiden korkeakoulutetun työvoiman tarpeeseen vastaamiseksi esitetään 6 miljoonan euron määrärahaa. Jo kesäkuussa tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa suunnattiin 20 miljoonaa euroa Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeen tyydyttämiseksi.
KOLME KEINOA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEEN
Tärkeä avaus on myös muuntokoulutuksen vakiinnuttaminen sekä se, miten työttömyysturvaa voidaan käyttää oman osaamisen kartuttamiseksi tai yrittäjyyden edistämiseksi.
Korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskeva kokeilu käynnistettiin viime keväänä määräaikaisena. Kokeilussa työvoimakoulutuksena voidaan tarjota uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti kasvavilla toimialoilla. Hallitus päätti, että kokeilusta tehdään pysyvä.
Hallitus myös päätti, että työttömyysturvaa voidaan jatkossa käyttää päätoimiseen, enintään kuuden kuukauden mittaiseen täysipäiväiseen opiskeluun ilman nyt tarvittavaa TE-toimiston harkintaa. Tämä helpottaa työttömän mahdollisuutta päivittää omaa osaamistaan ja on erittäin tärkeä esimerkiksi tekniikan korkeakoulutetuille, sillä tekniikan osaamisen puoliutumisaika on lyhyt ja tieto vanhentuu nopeasti.
Lisäksi työttömyysturvaa voidaan käyttää yritystoiminnan aloittamiseen. Näin ollen jatkossa yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjyyttä voisi siis työttömänä kokeilla ilman pelkoa työttömyysturvan loppumisesta.
AKATEMIA, TEKES JA VTT
Myös tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta sai osansa.
Suomen Akatemian määrärahavaltuutta korotetaan 25 miljoonaa euroa. Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi Business Finland -nimiseksi toimijaksi, joka saa 30 miljoonaa euroa enemmän TKI-toimintaan kuin tänä vuonna.
Lisäksi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n perusrahoitusta lisätään 2 miljoonaa euroa. Nämäkin ovat hyviä investointeja oikeaan suuntaan.
