Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi viime vuonna 2,4 prosenttia edellisvuodesta, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin tuore työmarkkinatutkimus.
Myös muissa tutkintoryhmissä palkkakehitys oli plussan puolella. Eniten nousi tällä kertaa matemaattis-luonnontieteellisen maisteritutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka, 4,3 prosenttia.
Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä, kuten maistereilla, tuloksiin liittyy kuitenkin enemmän epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.
Työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 5 732 euroa ja keskiarvopalkka 6 202 euroa kuukaudessa lokakuussa 2024. Vuoden 2024 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 900 ja 4 055 euroa.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli lokakuussa 1,1 prosenttia, joten palkat nousivat vuoden aikana enemmän kuin kuluttajahinnat. Tosin kahtena edellisvuonna reaalipalkat laskivat.
Yliopistosektorilla mediaanipalkka jäi alle 5 000 euroon
Palkkatasoon vaikuttavat monet muuttujat, tärkeimpinä näistä toimiasema ja työnantajan toimiala. Myös työkokemuksen pituudella on vaikutusta, kuten oheisista palkkakuvioista nähdään.
Toimialoista suurin mediaanipalkka oli rahoitus- ja vakuutusaloilla, kaupan alalla ja rakennusalalla. Yli 6 000 euron mediaanipalkka oli myös tietoliikennealalla, metsäteollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi -alalla.
Tekkiläisiä työllistävät suurimmat alat eli metalli- ja konepajateollisuus, suunnitteluala ja tietotekniikan palveluala eivät kuuluneet parhaiten palkattujen toimialojen joukkoon.
– On ehkä syytä huomata, että nuo parhaiten palkatut alat ovat tekkiläisittäin melko pieniä työllistäjiä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että parhaiten palkatut alat eivät ole samoja joka vuosi. Iso kuva on kuitenkin suhteellisen pysyvä, työmarkkinatutkimuksen tehnyt TEKin palkkatutkija Tuunia Keränen kertoo.
Pienin mediaanipalkka oli kuntasektorilla, suunnittelualalla ja yliopistosektorilla. Yliopistosektorilla vastaajien mediaanipalkka jäi alle 5 000 euroon.
Yleiskorotus tavallisin syy palkankorotukselle
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 80 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 12 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja kolmella prosentilla palkka oli laskenut.
Palkankorotuksen saaneiden osuus oli hieman pienempi kuin edellisvuonna, jolloin 85 prosenttia vastaajista arvioi palkkansa nousseen.
Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus. 72 prosenttia palkankorotuksen saaneista vastaajista kertoi korotuksen syyksi työehtosopimukseen perustuvan, kaikille samansuuruisen yleiskorotuksen.
Korotuksen saaneista 17 prosenttia kertoi saaneensa työehtosopimukseen perustuvan työnantajan päättämän palkankorotuksen eli niin sanotun työnantajan jakaman erän.
Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen eli niin sanotun meriittikorotuksen oli saanut puolestaan 22 prosenttia palkankorotuksen saaneista.
Kymmenen prosenttia kertoi palkankorotuksen syyksi uuden tehtävän samalla työnantajalla, ja kahdeksan prosenttia oli saanut palkankorotuksen vaihdettuaan työpaikkaa.
– Tänäkin vuonna näyttää siltä, että palkat nousevat pääasiassa vain sen verran kuin mitä ammattiliitto on työnantajien kanssa työehtosopimuksissa sopinut. Inflaatio jyllää joka vuosi ja hinnat nousevat. Pelkän työnantajan hyväntahtoisuuden varaan jättäytyminen tietäisi sitä, että tilanne olisi ilman työehtosopimuksia enemmistölle diplomi-insinööreistä aika paljon nykyistä ankeampi, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki muistuttaa.
Meriittikorotukset pienempiä kuin edellisvuonna
Palkka keskimäärin nousee, kun työntekijä oppii ja saa lisää kokemusta. Työkokemuksen karttuessa siirrytään usein myös vaativampiin tehtäviin, mikä myös nostaa palkkaa.
Toimiasema kuvaa tehtävän vaativuutta yleisellä tasolla. Palkka on keskimäärin sitä korkeampi, mitä vaativammassa tehtävässä työskentelee.
Esimerkiksi vaativissa asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli 5 064 euroa kuukaudessa, ylemmässä keskijohdossa 6 654 euroa kuukaudessa ja johdossa 8 400 euroa kuukaudessa.
Moni on saanut myös henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen eli meriittikorotuksen. Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka oli noussut vuodessa keskimäärin 300 euroa mediaanilla mitattuna.
Uusi asema tai tehtävä samalla työnantajalla oli tuonut keskimäärin 528 euron ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen keskimäärin 700 euron korotuksen kuukausipalkkaan. Euromääräiset korotukset olivat pienempiä kuin edellisvuonna.
Vuonna 2024 monilla aloilla maksettiin noin 2,5 prosentin suuruiset palkankorotukset, joista osa oli yleiskorotusta ja osa työnantajan jakamaa erää. Palkankorotuksista on kuitenkin saatettu sopia paikallisesti myös toisin.
Tulospalkkio keskimäärin kahdeksan prosenttia
54 prosenttia kokopäivätyössä olleista vastaajista kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Osuus oli hieman pienempi kuin aikaisempina vuosina. Selvästi eniten tulospalkkausta käytetään teollisuudessa, jossa yli 70 prosenttia vastaajista oli tulospalkkauksen piirissä.
Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus on yleisempää johto- kuin asiantuntijatehtävissä. Johdon tai keskijohdon tehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli hieman alle 70 prosenttia, asiantuntijatehtävissä noin puolet.
Tulospalkkauksen piirissä olleista 80 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuoden 2023 työmarkkinatutkimuksessa.
Myös tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli sama kuin edellisvuonna, mediaani oli kahdeksan prosenttia vuosiansioista.
Johdossa tulospalkkion mediaani oli kymmenen prosenttia, keskijohdossa kahdeksan prosenttia ja asiantuntijoilla seitsemän prosenttia.
Alla olevien palkkakuvioiden merkinnät
n = vastaajien lukumäärä
10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.
75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.
90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.
Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (kuten puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta.
Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Valmistumisvuosi tarkoittaa tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneilla jatkotutkinnon suorittamisvuotta, mutta muilla perustutkinnon (DI, FM, arkkitehti) suorittamisvuotta.
Näin tutkimus tehtiin
Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin loka–marraskuussa 2024, ja kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat Tekniikan akateemiset TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin noin9 400, ja vastausprosentti oli noin 21. Vastausmäärä ja vastausprosentti olivat suunnilleen samat kuin vuotta aiemmin.
Vastaajista miehiä oli 73 ja naisia 27 prosenttia. Mediaani-ikä oli 43 vuotta. Yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto, joka oli 76 prosentilla vastanneista. Valtaosa vastaajista eli 88 prosenttia oli kokopäivätyössä. Työttömänä tai lomautettuna oli 4,6 prosenttia vastaajista, ja päätoimisten yrittäjien osuus oli 1,4 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen osuus oli suurempi kuin edellisvuonna, jolloin se oli kolme prosenttia.
Kokopäivätyössä olleista vastaajista 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. 95 prosentilla työsuhde oli vakituinen.
Suuri kiitos jälleen kerran kaikille tutkimukseen vastanneille!