"Robottikin on vain työkalu"
Miten onnistuu ihmisen ja robotin yhteiselo? kysyttiin Tieteen päivillä Helsingissä tammikuun puolivälissä.
Robotit ovat jo arkipäivää monilla työpaikoilla, ja robotisaation ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa runsaasti.
Mihin tekoäly ja robotiikka sitten pystyvät? Ja miten sujuu robottien ja ihmisten välinen yhteistyö ja työnjako? Tätä visaista kysymystä pohdittiin Tieteen päivillä Helsingin yliopistossa tammikuun puolivälissä.
– Robottiauto ajaa väsymättä normaaleissa liikennetilanteissa ja erikoistilanteissakin, jos robottiauto on pystytty ohjelmoimaan niiden varalta. Yllättävässä tilanteessa, kuten poliisin ohjaamalla kolaripaikalla, robottiauton on kuitenkin lyötävä hanskat tiskiin, totesi professori Ville Kyrki Aalto-yliopistosta.
Robotit eivät pysty soveltamaan aiemmin opittua
Kyrkin mukaan robotti pystyy oppimaan imitoimalla. Rajat kuitenkin tulevat nopeasti vastaan.
– Robotti oppii esimerkistä ja osaa, jos toiminnalle on määritelty tarkat säännöt. Robotti kykenee oppimaan myös ihmistä imitoimalla, mikä on jollain tavoin älykkyyden merkki. Vaikeuksia aiheuttavat kuitenkin uudet tilanteet, koska roboteilla ei ole asioista minkäänlaista yleistietoa. Ne eivät siis pysty soveltamaan aiemmin opittua, Kyrki totesi.
– Ihmisen ajattelu kykenee keskittymään tehtävän kannalta oleelliseen informaatioon. Robotti ei siihen pysty, joten relevanssiarviot täytyy ohjelmoida malleihin valmiiksi. Se on isoin ero inhimillisen kognition ja tekoälysovellusten välillä, lisäsi kognitiivisen neurotieteen filosofi Anna-Mari Rusanen Helsingin yliopistosta.
Joka tapauksessa roboteilla on valtavasti sovellusmahdollisuuksia. Robotilla voidaan teettää työtä, jossa ihminen altistuisi vaaralle, kuten kuumalle, kylmälle tai säteilylle. Robottia kannattaa hyödyntää myös työtehtävissä, johon ihmisen aistit, tarkkuus tai koko eivät riitä. Esimerkiksi verenkiertoon asennettava kamera on hyvä esimerkki robottien käyttömahdollisuuksista.
Moninaisissa käyttösovelluksissa robotin älykkyys ei ole Kyrkin mukaan se relevantein ominaisuus.
– Älykkyyttä vaaditaan ihmisiltä, jotka antavat asioille merkitykset ja kehittävät teknologiaa meidän kaikkien hyväksi!
Miten käy työpaikoille?
Robottien yleistyminen on aiheuttanut myös pelkoa työpaikkojen puolesta.
– Robotista työkaverina pitäisi ajatella mahdollisimman positiivisesti, sanoi aivotutkija ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen.
Hänen mielestään robotti ei nimittäin kilpaile ihmisen kanssa, ja se on todellisuudessa samanlainen työkalu kuin oli kivi pähkinänkuoren rikkomiseen kivikauden miehelle.
– Ehdottomasti robotiikan tulo on kuitenkin suuri työelämän muutos! Jos robottien avulla päästään eroon tylsistä toistettavista työvaiheista, sehän on vain hyvä asia. Robottien kautta ihmiselle vapautuu aikaa tärkeämmille asioille työssä. Robotiikka voi myös paikata ihmisen kognitiivisiä puutteita huonon keskittymiskyvyn ja työmuistin suhteen.
Huotilainen muistuttaa, että ihmisen ja robotin vertailu työparina ei ole kovin hyödyllistä, koska roolit ovat hyvin erilaiset.
– Robotti työskentelee tarkasti ja nopeasti. Se myös pystyy ilman ymmärrystä ja ihmistä matkimalla oppimaan uutta. Ihmisen työ on robotin työhön verrattuna huomattavasti vaativampaa, ja ihminen on tilanteessa luonnollisesti aina se vastuullinen osapuoli.
Huotilainen kuitenkin korosti, että robotisaation uhkakuvat eivät liity työn loppumiseen.
– Se, miten robotit muuttavat työelämää on enemmän poliittinen kuin teknologinen kysymys eli meidän kaikkien yhteinen valinta, Huotilainen summasi.