Saako samasta työstä maksaa eri palkkaa?

Vuoden 2007 eduskuntavaalit nostivat esille Sari Sairaanhoitajan ja maankuulun vaalilupauksen sairaanhoitajien palkkojen korotuksesta. Vaalien jälkeisenä syksynä koittivat työehtosopimusneuvottelut, ja sovittelun tuloksena syntyi Tehy-pöytä­kirja.

Sen myötä nousi esiin työmarkkinapoliittinen kysymys: saako eri liittoon kuuluville maksaa erisuuruista palkkaa samasta työstä. Oikeudellinen kysymys puolestaan kuului, miten työ- ja virkaehtosopimisen sitovuuspiirin rajoittamista koskeva sääntely sopii yhteen yhdenvertaisuusnormien kanssa.

Käräjäoikeus piti eriarvoisena

 Ensimmäinen esimerkkitilanne tulee Akaan kaupungista. Toijalan kaupunki ja Viialan kunta liittyivät Akaan kaupungiksi vuoden 2007 alusta. Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä oli lopetettu vuoden 2009 alusta, jolloin kuntayhtymän 126 työntekijää siirtyivät Akaan kaupungin palvelukseen.

E ja hänen kollegansa L, B, T ja Y olivat Tehy ry:n jäseniä. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Tehy olivat tehneet 19.11.2007 erillisen sopimuksen, Tehy-pöytäkirjan, jonka määräyksiä oli sovellettu vain Tehyn jäseniin. Kaupunki oli maksanut 30.4.2009 saakka E:lle ja hänen kollegoilleen sekä samaa tai vaativuusluokaltaan vastaavaa työtä tehneelle Tehyyn kuulumattomalle työntekijälle samaa palkkaa.

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto oli 25.6.2009 päättänyt 1.5.2009 voimaan tulleiden järjestelyvaraerien jakamisesta siten, että kaupungin palveluksessa työskentelevien, Tehyyn kuulumattomien työntekijöiden palkat olivat kohonneet. Lokakuun alusta vuonna 2010 Tehyn jäsenille ja siihen kuulumattomille oli maksettu taas samansuuruista palkkaa. Eri liittoihin järjestäytymisestä johtuneet palkkaerot samoissa tehtävissä kestivät siten vuoden ja viisi kuukautta. Molemmissa työehtosopimuksissa oli ehto, että kyseisiä sopimusmääräyksiä sovelletaan vain sopimusten piirissä oleviin työntekijöihin.

E ja hänen kollegansa vaativat käräjä­oikeudessa kyseiseltä ajalta palkkojen erotusta ja vetosivat työnantajan syrjivään menettelyyn. Käräjäoikeus katsoi, että kaupungilla ei ollut hyväksyttävää syytä kohdella työntekijöitä eriarvoisesti. Tulkinta oli linjassa apulaisoikeuskanslerin aiemmin asiassa antaman kannanoton kanssa. Käräjäoikeus tuomitsi Akaan kaupungin maksamaan saatavat.

Korkein oikeus hyväksyi tilapäiset palkkaerot

Korkein oikeus otti kuitenkin asiaan toisen kannan. Se piti riidattomana, että kumpaakin sopimusta eli Tehyn ja kunnan yleistä on noudatettu niiden sisältönsä mukaisesti työntekijöiden palkkausten määräytymisen osalta. Riidattomia olivat myös euromääräiset palkkaerot.

Korkeimman oikeuden mielestä oli selvää, että E:n ja hänen kollegoiden palkkauksen jälkeenjääneisyys verrattuna Tehyyn kuulumattomiin työntekijöihin ei johtunut siitä, olivatko työntekijät olleet aktiivisia toimijoita ammattiliitoissa. Lainsäädännössä kiellettyä syrjintäperustetta ei siten palkanerojen taustalla ollut.

Korkein oikeus toteaa, että yksittäistapauksissa on mahdollista, että osapuolia sitovan työehtosopimuksen ehtojen soveltaminen johtaa ristiriitaan pakottavan lainsäädännön kanssa. Syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus työsopimuslaissa ovat pakottavia määräyk­siä, mistä työehtosopimuksella ei voida poiketa. Kaupungilla oli myös velvollisuus soveltaa kumpaakin sopimusta niiden soveltamispiireissä oleviin työn­tekijöihin työ- ja kunnallisten virkaehtolakien vuoksi. Samoista tehtävistä maksettavien palkkojen erot eivät voi kuitenkaan muodostua pysyviksi. Päätöksessä huomioitiin, että palkkaerot olivat vajaan puolentoista vuoden sisällä poistuneet.

Kuntasopimuksiin liittyvistä palkkaeroista käytiin oikeutta myös Varsinais-Suomessa, missä tilanne oli järjestöjen näkökulmasta toisinpäin. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsen vaati palkan­eron tuomitsemista maksettavaksi, kun hänen palkkansa jäi kahdeksi vuodeksi jälkeen tehyläisen kollegan palkasta. Korkein oikeus ratkaisi asian kantajan vahingoksi samana päivänä kuin antoi ratkaisunsa Akaan kaupungin tapauksessa (päätösnumerot KKO:2013:10 ja KKO:2013:11).

Erilaiset palkat liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus on TEKin jäsenille tyypillisempi tilanne työehtojen erilaisuuden taustalla. Työsopimuslain perusteella työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen luovuttajalta luovutuksen­saajalle. Sovellettavana olevaa työehto­sopimusta sovelletaan vähintään sopimuskauden loppuun asti. Näissäkään tilanteissa palkkaerot eivät voi jäädä pysyviksi, vaan työnantajan pitää pyrkiä palkanerojen korjaamiseen.

Korkein oikeus on ottanut kantaa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun myös ennakkopäätöksellä KKO 2010:5. Työnantajan katsottiin rikkoneen tasapuolisuusvelvoitettaan sopiessaan uusien työntekijöiden kanssa palkkaetuuksista vanhojen työntekijöiden palkkaperusteista poikkeavalla tavalla. Yhtiö rikkoi tasapuolisen kohtelun vaatimusta, ja se velvoitettiin korvaamaan työntekijöille aiheuttamansa vahinko.