Startupeissa ratkaisee laatu, ei kielitaito
Biisafessa on huomattu, että henkilöstön eri kansallisuudet lisäävät suoraan bisnesmahdollisuuksia.
Android-alustalle Biisafella ohjelmoivan Liang Songin tarina kuulostaa niin tutulta. Hän kertoo hakeneensa erääseen suomalaiseen yritykseen ohjelmoijaksi.
Haku tyssäsi heti alkuun, kun hän sai sähköpostia, jossa pahoiteltiin, että työpaikkailmoituksesta unohtui maininta suomen kielen osaamisesta.
– Ohjelmoijan työhön. Onpa outoa, Emiliano De Simone kommentoi.
Avainnippuun kiinnitettävää paikannuslaitetta valmistava ja turvaratkaisuja kehittävässä Biisafessa ohjelmointi on kiinalaisen Songin ja italialaisen De Simonen käsissä.
Molemmat ovat opiskelleet Suomessa. Song Otaniemessä Aalto-yliopistossa ja De Simone Helsingin yliopistossa matematiikan tohtoriksi asti. Tohtoriopintojen jälkeen De Simone löysi uuden suunnan ohjelmoinnista.
Song kertoo, että ulkomaalaiselle työmahdollisuuksia on vähemmän. Jopa teknologiaan liittyvässä työpaikkailmoituksessa saatetaan kertoa vaatimukseksi suomen kielen taito.
De Simone taas kertoo, että monet hänen suomea osaamattomat ystävät valittavat usein, että töitä on vaikea saada. Syyksi he usein epäilevät kielitaidon puutetta. De Simone kertoo olevansa eri asemassa, koska on asunut jo pidempään Suomessa ja osaa suomea.
Myös Song on ollut onnekas. Hän kertoo olleensa aiemmin töissä Koneella, jota hän kehuu kansainväliseksi yhtiöksi, jossa kielitaito ei ollut koskaan ongelma.
Toisin on monessa muussa suomalaisessa yhtiössä. TEKin ja yliopistojen toukokuussa julkistamasta kyselytutkimuksessa selvisi, että ulkomaalainen korkeakoulutettu työllistyy Suomessa huomattavasti heikommin.
Syinä olivat muun muassa vähäinen työkokemus opiskeluaikana, vähäiset työelämäkontaktit ja huono suomen kielen taito.
Kansainvälinen tiiimi luo kilpailuetua
Kun selaa suomalaisten aloittelevien startuppien tiimien taustoja, huomaa nopeasti, että tilanne on aivan toinen kuin perinteisissä suomalaisissa yhtiöissä. Yleensä jokaisessa startupissa on useita kansallisuuksia.
Koska startupit ovat usein suuntautuneet kansainvälisesti heti ensimmäisestä päivästä, suomen kielen osaamisella ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on muu osaaminen.
Biisafen operatiivinen johtaja ja yksi perustajista Jouni Suutarinen kertoo, että ulkomaalaisuus ei ole ollut mikään kriteeri. Parhaat ovat vaan sattuneet olemaan usein muita kuin suomalaisia.
Biisafessa työskentelee kymmenen henkilöä, joista puolella on jonkin muun maan kansalaisuus kuin Suomen. Äidinkielen tasoinen kielitaito löytyy kaikkiaan kahdeksasta kielestä.
Suutarinen on huomannut, että monipuolisista työntekijöiden taustoista on ollut selkeää apua.
– Jos kehitetään pelkästään Suomen näkökulmasta, niin ei ehkä osata ottaa huomioon kaikkea.
Suutarinen kertoo, että heidän markkinointiassistenttinsa on muun muassa kertonut, kuinka hänen kotimaassaan Meksikossa lapset pitää viedä kaikkialle autolla, jotta heitä voitaisiin suojella sieppauksilta. Myös Kiinan olosuhteista heillä on hyvää tietoa työntekijöidensä ansiosta.
Koska Biisafen liiketoiminnasta 90 prosenttia tulee ulkomailta, markkinatietämys muualta on hyvin arvokasta.
Suutarinen kertoo, että suomalaisia ei sorsita, mutta De Simonen puheista voi päätellä, että suomalaisuus ei ainakaan ole etu.
– Startupille kansainvälinen tiimi on niin monella tavalla selkeä etu.
Voidaan yksinkertaistaen sanoa, että startupien tapa kansainvälistyä perustuu verkostoihin. Kun tuntee oikeita ihmisiä, yhteistyökuviot voivat syntyä nopeasti. Kun tuntee eri markkinoita, löytää uusia mahdollisuuksia.
Ja kansainvälisyydessä on yksi selkeä etu myös suomalaisille työntekijöille.
– Se pakottaa vähän hiljaisemmatkin meistä opettelemaan kielitaitoa rallienglannista uudelle tasolle, Suutarinen sanoo.
Ei sauna vaan some
Suomesta puhutaan edelleen saunadiplomatian maana. Kuinka sopimuksia hiottiin miesten kesken lauteilla tai verkostoiduttiin tulevien työnantajien kanssa. Nyt saunan tilalle on tullut some ja erityisesti Linkedin.
Suutarinen kertoo, että he laittavat kaikki työpaikkailmoitukset ainoastaan sosiaaliseen mediaan ja maksavat niiden näkymisestä.
– Viimeksi saimme 250 hakemusta, kun panostimme LinkedIniin 200 euroa.
Suutarinen kertoo, että LinkedInin avulla he saavat helposti myös tietoa hakijan verkostoitumisesta. Koodarin kohdalla sillä ei ole niin suurta merkitystä, mutta markkinointitehtäviin palkittavilla sillä on olennainen merkitys.
Selkeä neuvo Suomeen opiskelemaan tulleille onkin, että verkostoidu startup-yritysten kanssa. Niissä on työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja. Toinen yhtä selkeä neuvo monille yrityksille: luopukaa suomen kielen vaatimuksesta. Muuten menetätte hyviä kykyjä.
Jari Jokinen: Ulkomaalaiset luovat uutta bisnestä
– Tämä ei ole nollasummapeli, päinvastoin. Mitä enemmän saadaan erilaista osaamista, lahjakkuutta ja diversiteettiä sitä paremmin Suomi pärjää ja saamme uusia työpaikkoja. – Suomessa elämme siitä, että saadaan tuotteita ja palveluita myytyä ulkomaille. Se että ymmärrämme, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja millaisia kulttuurisia näkökulmia on syytä ottaa huomioon, luo meille kilpailuetua. Jokisen mielestä Suomessa onkin iso hyödyntämätön potentiaali. TEKin ja yliopistojen kyselytutkimuksessa viime keväältä selvisi, että 65 prosentilla vastavalmistuneista suomalaisista oli työpaikka, kun ulkomaalaisista töissä oli vain vajaa neljännes. Jokinen uskoo, että ammattitaidoissa ei ole eroa. Suurimpia esteitä ovat vähäinen työkokemus, heikko suomen kielen taito ja vähäiset verkostot. Jokisen mielestä koulutusohjelmia voitaisiin suunnitella paremmin siten, että työharjoittelu ja opinnot sopisivat aikatauluihin paremmin. – Näin opinnot edistyisivät hyvin ja työkokemusta karttuisi. Kaikki voittaisivat. Ja kaikki opiskelijat saisivat niitä tärkeitä kontakteja työelämään. |
TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaavan yksikönjohtaja Jari Jokisen mielestä ulkomaalaistustaiset työntekijät luovat täysin uutta liiketoimintaa.