Suomenkin suuret linjat päätetään EU:ssa – älä tuhlaa ääntäsi

Tänä keväänä kansanedustajaehdokkaiden kasvot vaihtuivat katukuvassa lähes saumattomasti eurovaalien meppikandidaatteihin. Monille eurovaalit eivät tunnu yhtä kiinnostavilta ja itseä koskettavilta kuin eduskuntavaalit, vaikka eurovaaleissa olisi tarjolla jopa parempi tilaisuus vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön. 

– Suuri osa meidän lainsäädännöstämme tulee EU-tasoisen puitelainsäädännön kautta. Euroopan parlamentissa päätetään puitelait eli direktiivit, joita myös Suomen lainsäädännön tulee noudattaa. Direktiivit ovat ne raamit, joiden puitteissa voimme omaa lainsäädäntöämme täällä viilata, muistuttaa TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström. 

Europarlamentti vaikuttaa lähes kaikkiin EU:n lakeihin ja eri arvioiden mukaan 18-80 prosenttia Suomen laeista tulee EU:sta. Esimerkiksi EU:n päätökset ilmastoasioista ja työelämän pelisäännöistä vaikuttavat hyvinkin konkreettisesti myös suomalaisten arkeen. 

Kuluneen vuoden aikana EU:n päätöksistä eniten näkyvyyttä ovat saaneet tekijänoikeusdirektiivi ja muovipillien kieltäminen. Muita Euroopan parlamentissa käsiteltyjä asioita ovat muun muassa EU:n avaruusohjelma ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:n alueella. 

Itsekin meppinä kaksi kautta työskennellyt Matikainen-Kallström korostaa, että juuri parlamentin kautta pääsee vaikuttamaan.

– Tietysti mitä enemmän siellä olisi TEKin jäseniä ja tekniikkaa ymmärtäviä ihmisiä, sitä parempi.

Mepeillä on merkitystä ja vaikutusvaltaa

Maailman mittakaavassa eurovaalit sijoittuvat 400 miljoonalla äänioikeutetulla kakkoseksi Intian vaalien 900 miljoonan äänioikeutetun jälkeen. Yksittäinen meppi käyttää valtaa koko Euroopan mittakaavassa, jolloin päätökset koskevat 500 miljoonaa EU-kansalaista. 

Kunkin maan meppien määrä lasketaan väkilukuun suhteutettuna. Tänä vuonna Suomesta valitaan joko 13 tai 14 edustajaa riippuen siitä, toteutuuko Iso-Britannian EU-ero ennen vaaleja. Enimmillään edustajia valitaan yhteensä 751. 

– Kokonaiskuviossa Suomen edustajien määrä ei ole kovin suuri. On tärkeää, että edustajamme ovat hyvin verkostoituneita ja kielitaitoisia, jotta he saavat muiden maiden edustajien kanssa luotua vaikutusvaltaista yhteistyötä, toteaa Matikainen-Kallström.

Euroopan parlamentissa mepit eivät järjestäydy oman maansa ryhmiin, vaan poliittisiin ryhmiin. Ryhmä määräytyy sen mukaan, mitä puoluetta meppi omassa maassaan edustaa. 

– Itse pidin europarlamentin kansainvälisestä ympäristöstä, mutta erityisesti siitä, että siellä pääsi oikeasti tekemään asioiden kanssa töitä, Matikainen-Kallström kuvailee.  

Suomen puheenjohtajakausi tuo näkyvyyttä

Matikainen-Kallström harmittelee, että europarlamentissa tehtävästä työstä uutisoidaan Suomessa melko vähän. Maantieteellinen etäisyys luo helposti vaikutelman siitä, että asiatkin ovat kaukaisia, vaikka näin ei ole. 

Suomen heinäkuussa alkava puolivuotinen puheenjohtajuuskausi nostaa varmasti EU-asioita keskusteluun uudella tavalla – ja on nostanut jo nyt esimerkiksi Ilmastoveivin myötä. 

Ilmastoveivin allekirjoittaneet yksittäiset henkilöt ja muut tahot vetoavat Suomen päättäjiin, että puheenjohtajakaudella Suomi ajaisi tiukkaa ilmastopolitiikkaa ja ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Ilmansaasteet ja päästöt eivät noudata maiden rajoja, joten niiden säätely EU-tasolla on paljon tehokkaampaa kuin pelkästään Suomen sisällä. Myös TEK on allekirjoittanut vetoomuksen.

Suomen kansallinen ohjelma puheenjohtajakaudelle julkistetaan kesäkuussa 2019. Kolme perättäistä puheenjohtajamaata luovat myös yhteisen ”trio-ohjelman”, joka on voimassa näiden kolmen maan kausien ajan. 

Lähes 72 000 TEKin jäsenen äänellä mepin saaminen läpi parlamenttiin onnistuisi helposti. Tutustu alta tekkiläisiin meppiehdokkaisiin! 
 

Jutussa käytetty lähteinä Eurooppatiedotuksen uutisia EU-vaaleista ja Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä, Ylen uutista eurovaaleista sekä Valtioneuvoston kanslian artikkelia Suomen puheenjohtajakaudesta.