Suomi ei juuri ole loistanut kansainvälissä matematiikkaolympialaisissa. Tällä kertaa sijoitus sadan maan joukossa oli 64. Kiina voitti kansainväliset matematiikkaolympialaiset jo viidennen kerran peräkkäin.
– Suomea kannattaa verrata ennen kaikkea muihin Pohjoismaihin, joilla on samankaltaiset resurssit ja väkiluku esimerkiksi valmennuksen suhteen kuin meillä, ja joiden kanssa kyllä pääsemme samankaltaisiin tuloksiin, apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta sanoo.
Hän lisää olevansa ylpeä suomalaisten kilpailijoiden suorituksista.
Suomesta kisaan osallistui kuusi suomalaisnuorta, jotka palasivat vastikään kotiin Japanin Chibasta vaativien matematiikantehtävien ääreltä.
Sijoitusta miettiessä on myös muistettava, että olympiamatematiikka on aivan toisella tasolla kuin suomalaisen koulumatematiikan, ylioppilaskokeiden tai PISA-mittelöiden tehtävät.
– Matematiikkaolympialaisissa ratkotaan ongelmia, jotka haastavat ammattimatemaatikonkin, kuvailee osaa joukkuetta valmentanut Heikki Pokela, joka osallistui Japanin mittelöihin tarkkailijana.
– Tehtävät ratkeavat periaatteessa lukiotiedoilla, mutta asiat pitää ymmärtää paljon, paljon syvällisemmin kuin mitä meikäläisissä kouluissa opetetaan.
Sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden sijoituksessa näkyy myös se, ettei täkäläisissä kouluissa juuri investoida lahjakkaisiin oppilaisiin tai heidän tukemiseensa, vaan asetetaan rima heikoimman mukaan.
Lisäksi suomalaisessa matematiikan opetuksessa painotetaan kaavamaista soveltamista, jolloin itse matematiikka tieteenalana ja ajattelun välineenä jää varjoon.
Kisojen kärki on näyttänyt vuodesta toiseen hyvin samanlaiselta. Parhaiten menestyvät Kiina, Yhdysvallat, Venäjä, Etelä-Korea ja Ranska. Japanissa marssijärjestys näytti tältä: Kiina, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Romania.
Vain kynä ja paperi sallittuja suoritusvälineitä
Kaikki olympiakilpailijat ovat lukio- ja yläasteikäisiä nuoria, jotka ovat saaneet erityisen valmennuksen olympialaisiin. Muuten he ovat aivan tavallisia koululaisia, mutta toki lahjakkaita, motivoituneita ja erittäin pitkäjänteisiä.
Matematiikkaolympialaisissa koetellaan muun muassa algebran, geometrian, lukuteorian ja kombinatoriikan taitoja.
– Kisatehtävissä pitää osata todistaa, mitä koulussa harjoitellaan joko liian vähän tai ei ollenkaan, kuvailee Tokiosta palannut Aino Aulanko, joka osallistui olympialaisiin jo toista kertaa.
Todistamisen tärkeydestä puhuu myös valmentaja, matematiikan opiskelija Ville Uotila.
– Todistaminen on matematiikan perusta, joten olisi hyvä, että se tuotaisiin kaikkeen opetukseen mukaan jo varhaisessa vaiheessa.
Tokion mittelöön osallistunut kisaaja Daniel Slivinskiy lisää, että myös geometriaa on suomalaisessa koulussa vähän siihen nähden, miten tärkeä matematiikan ala se on.
Tehtävien vaativuus ei toki ole ainoa asia, joka erottaa koulumatematiikan olympiamatematiikasta.
Olympiatehtävät ratkotaan kynällä, paperilla ja omalla päällä. Ei laskimia, ei ohjelmia, ei pelejä, ei tekoälyä. Näin siksi, että matematiikan ytimeen ei juuri muulla pääse – ainakaan toistaiseksi.
Tämän vuoksi monet ammattimatemaatikot ja matematiikan tutkijat suhtautuvat nihkeästi matematiikan opetuksen digitalisointiin. Erilaisia ohjelmia käyttämällä oppilas saa matematiikasta helposti väärän kuvan varsinkin, kun koulujen oppisisällöt muutenkin ovat karsittuja ja helpotettuja.
Kisaajien mukaan tekoälyä tai ihan tavallisia laskentaohjelmia tarvitaan monilla matematiikkaa soveltavilla aloilla, mutta ohjelman käyttäjällä silti pitää olla käsitys matematiikan perusteista, eikä sitä saavuta ilman perinteisiä työskentelytapoja.
Valmennus on avoin kaikille
Suomessa kuka tahansa voi hakeutua matematiikkakisojen valmennukseen taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Kouluilla ei yleensä ole varoja tai pätevää henkilökuntaa valmennusta varten, joten asiasta kiinnostuneet nuoret opiskelevat muun muassa erilaisilla harjoitusleireillä.
Asiasta kiinnostuneilta nuorilta ja vanhemmilta vaaditaan omatoimisuutta, koska kaikissa kouluissa ei valmennuksesta tai matematiikkakisoista aktiivisesti tiedoteta.
Myös itse valmentautuminen edellyttää suunnatonta pitkäjänteisyyttä, ja nuoren on hyvä varautua jopa vuosien harjoitteluun. Jokainen Japanista palannut kisaaja vakuuttaa, että se on vaivan arvoista.
Kansainvälisiä matematiikkaolympialaisia (International Mathematical Olympiad IMO) on järjestetty vuodesta 1959. Kilpailukaupunki vaihtuu vuosittain, ja seuraavana kisaa isännöi Iso-Britannia Bathissa.
Juttua muokattu 7.8. 2023 kello 9.10. Muokattu lainausta "Teorioiden todistaminen on matematiikan perusta" muotoon "Todistaminen on matematiikan perusta".
- Lue lisää valmennuksesta ja matematiikkakilpailuista: matematiikkakilpailut.fi
- Olympiatehtävät löydät suomeksikin täältä www.imo-official.org/problems.aspx