Suomi.fi-palvelualusta mullistaa koko yhteis­kunnan

Valtiolla on yli 700 sähköistä palvelua. Kun mukaan lasketaan kuntien palvelut, määrä moninkertaistuu.

Aina nämä eivät helpota kansalaisen asiointia. Palveluiden löytäminen on vaikeaa, eivätkä palvelut pysty vaihtamaan sujuvasti tietoja keskenään.

Ensi syksynä avattava Suomi.fi-palvelualusta selkiyttää sähköisten palvelujen viidakkoa. Muutoksen taustalla on viime kesänä voimaan tullut laki hallinnon yhteisistä sähköisistä tukipalveluista.

Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan tuottaa julkisia palveluita.

Lain mukaan kaikkien julkisten palveluiden tulee löytyä Väestörekisterikeskuksen ylläpitämältä Suomi.fi-palvelualustalta. Lisäksi alusta tarjoaa organisaatioille vahvan tunnistautumisen palvelut, sähköisen valtuuttamisen, viestinvälityksen ja kansallisen palveluväylän.

– Sähköisiä palveluja ei käytetä, jos niiden olemassaolosta ei tiedetä. Sen vuoksi yksi keskitetty tietovaranto palveluista on ihan keskeinen, kiteyttää digitaalisista palveluista vastaava johtaja Janne Viskari Väestörekisterikeskuksesta.

– Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan tuottaa julkisia palveluita. Olemme luoneet alustatalouden perusinfran, jota jokainen organisaatio voi hyödyntää palvelujen kehittämisessä, hän jatkaa.

Tieto liikkuu esteittä

Mullistavin osa kokonaisuutta on kansallinen palveluväylä. Käänteentekevää on, että se mahdollistaa luottamuksellisten tietojen liikkumisen sujuvasti palvelusta toiseen julkisessa internetissä. Ilman väylää tiedon siirtyminen vaatisi kalliiden integraatioiden rakentamista eri järjestelmien välille.

Esimerkiksi, jos olet täyttämässä Kelan sähköistä hakemusta, järjestelmä mahdollistaa muun muassa henkilötietojen, tulotietojen ja asiointivaltuuksien hakemisen automaattisesti hallinnon muista rekistereistä.

Tällä hetkellä väylään on liittynyt 50 palvelua 33 organisaatiosta.

– Kaikki uudet järjestelmät pitää lain mukaan tehdä yhteensopiviksi palveluväylään; vanhat, kun niitä remontoidaan, Viskari sanoo.

Uusi sähköinen valtakirja puolestaan sujuvoittaa sähköistä asiointia entisestään. Rekisteripohjainen valtuuttaminen mahdollistaa automaattisesti asioinnin esimerkiksi lasten puolesta. Kansalainen voi myös valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen asioimaan puolestaan tai käyttämään tietojaan. Valtuudet tallentuvat uuteen kansalliseen valtuusrekisteriin.

– Tällä tavalla päästään eroon vaikeasti hallinnoitavista paperisista valtakirjoista. Toimitusjohtaja voi esimerkiksi valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan tiettyjä hallinnollisia tehtäviä, Viskari havainnollistaa.

Paperin käyttäminen julkisen hallinnon asioinnissa vähenee muutenkin huomattavasti. Hallitus on linjannut, että julkinen hallinto luopuu paperipostituksesta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja kaikki postit tulevat kootusti Suomi.fi-palvelun sähköiseen postilaatikkoon.

• Klikkaa tästä tarkastellaksesi kuvaa isompana.

Koko yhteiskuntamalli uusiksi

Julkisten palveluiden digimullistuksessa ollaan kuitenkin ottamassa vasta ensimmäistä askelta. Kulman takana siintää todellinen vallankumous.

Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen valtiovarainministeriöstä ei kaiva koneeltaan aivan tavallista valtion virkamiehen kalvoa. ”Asiakaslähtöiset julkiset palvelut”, otsikko ilmestyy valkokankaalle. Ihmishahmon ympäröivät hyvinvoinnin peruselementit. Poissa ovat valtiohallinnon organisaatiokaaviot ja luettelot, kuka vastaa mistäkin palvelusta.  

– Perinteinen tapa toimia on, että ministeriöille, virastoille ja kunnille annetaan tehtävät ja niihin omat resurssit. Eli ihmisen tarpeet pilkotaan osiin ja hän juoksee luukulta toiselle. Nyt tämä malli halutaan kyseenalaistaa, Kopponen kuvailee. 

– Uusi tapa tulee olemaan, että julkiset palvelut järjestetään ihmisten elämäntapahtumien tai liiketoimintatapahtumien ympärille. Palvelut toteutetaan kaikkien sektorien välisenä yhteistyönä, jossa julkinen hallinto on aktiivisena toimijana, hän jatkaa. 

Muutosta edistääkseen hallitus päätti puoliväliriihessä vauhdittaa kansalaisten ja yritysten tarpeita palvelevien digiekosysteemien kehittymistä. Kokeilu kestää kaksi vuotta, ja siinä on viisi teemaa: kiinni työelämään elinikäisen oppimisen avulla, hyvinvointitiedon hyödyntäminen, tieto liiketoiminnan ja tutkimuksen mahdollistajana, liikenne palveluna ja älykäs kaupunki.

– Asiakaslähtöisyys on erittäin massiivinen muutos hallinnossa. Tulipalojen sammuttamisen sijasta tähtäämme ennakointikykyisen yhteiskunnan rakentamiseen, Kopponen korostaa.

Valtava bisnesmahdollisuus yrityksille

Kopposen mukaan uuden toimintamallin taustalla on taloustieteilijä Joseph Stiglitzin malli ihmisten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuudesta, joka koostuu kahdeksasta osasta. 

Hyvinvointia koskevaa tietoa taas kertyy monessa paikassa: neuvolassa, koulussa, terveydenhuollossa, harrastuksissa ja erilaisissa mobiilisovelluksissa. Ja kaiken tämän parempi hyödyntäminen on avainasemassa, kun rakennetaan toimivampia julkisia palveluja.

– Tällä hetkellä ei ole vielä kansallista mallia, miten henkilökohtaisia tietoja tullaan hallinnoimaan. Todennäköisesti kansalaisella tulee olemaan jokin mahdollisuus päättää, mitä tietoja voi luovuttaa eteenpäin, Kopponen arvioi.

– Koska palveluväylä on tiedonjakelun keskipiste, keskeinen työkalu tulee olemaan Suomi.fi:stä löytyvä valtuudet-palvelu, Viskari täydentää.

Kun yrityksille annetaan mahdollisuus tietojen hyödyntämiseen ja erilaisten palvelujen luomiseen, syntyy hallituksen peräänkuuluttamia ekosysteemejä.

– Tämä synnyttää hillittömiä bisnesmahdollisuuksia tiedon liikuttelussa ja jalostamisessa toimiville operaattoreille. Tänne tulee syntymään uudenlaista datapohjaista liiketoimintaa, Kopponen ennakoi.

Kopponen ottaa esimerkiksi erilaiset unisovellukset, jotka keräävät tietoa ihmisten unenlaadusta. Yksittäisten ihmisten hyvinvointitiedosta syntyy yhdessä suuri tietovaranto.

– Yritykset voisivat rikastuttaa toimintaansa esimerkiksi näillä tiedoilla. Lainsäädäntö mahdollistaa jatkossa sen, jos kansalainen itse antaa luvan tietojensa käyttöön.

• Klikkaa tästä tarkastellaksesi kuvaa isompana.

Rakenteet natisevat 

Kopponen uskoo, että myllerryksen myötä vanhan siilomaisen hallintorakenteen liitokset natisevat.

Monesti törmätään lainsäädännön ongelmiin. Esimerkkinä hän ottaa yrityksen, jolla on oikeus käyttää kahta tietorekisteriä erikseen, mutta lain mukaan tietojen yhdistäminen on kiellettyä.

– Yhteistyön tiivistämiseksi hallitus on perustanut uuden ekosysteemifoorumin. Sen keskeisenä tehtävänä on valmistella ratkaisuehdotuksia säädösongelmiin ja toimivaltakysymyksiin, Kopponen kertoo.

– Rohkeita ja hulluja avauksia tarvitaan. Meidän pitää nyt todistaa, että toimintamme on neroutta eikä hulluutta, hän naurahtaa.