Suunnittelu- ja konsulttialan asiantuntijat palkkakuopassa

Viime vuosina talousuutiset ovat ilahduttaneet kertomalla uusista laivatilauksista, valtavista rakennushankkeista, uusista biotuotelaitoksista sekä ratikka- ja metrohankkeista.

Harvoin parrasvaloihin kuitenkaan pääsevät suunnittelu- ja konsulttialan osaajat – ne 18 000 insinööriä ja diplomi-insinööriä, jotka toimivat näiden hyvinvointia ylläpitävien investointien suunnittelijoina ja asiantuntijoina.

– Isotkin yhtiöt ovat pienentäneet organisaatioitaan niin, että ne ostavat erilaisten hankkeiden suunnittelun ja konsultoinnin ulkoa suunnittelutoimistoilta. Kun esimerkiksi iso sellutehdasinvestointi pitää suunnitella, rakentaa ja toteuttaa projektitoimintana, suunnittelijat ovat avaintekijöitä, kertoo palvelupäällikkö Ville-Veikko Karhunen Rejlers Finland Oy:stä.

– Ilman tätä kovaa osaamista tehtaat ja rakennukset jäisivät rakentamatta ja laivat myymättä, hän jatkaa.

Joka kymmenes työuupumuksen partaalla

Karhunen on seurannut jo pitkään näköalapaikalta alan kehittymistä. Aluksi luottamusmiehenä ja ydinvoimateollisuuden asiantuntijana, nyt myös neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n 
suunnittelu- ja konsulttialan luottamusmiehistä koostuvan taustaryhmän puheenjohtajana. 

Karhusen mukaan talouden kova pöhinä näkyy ja tuntuu myös suunnittelualalla. YTN-data-tietoaineisto osoittaa, että moni asiantuntija ja esimies on jo työuupumuksen partaalla. Joka kymmenes sanoo, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri, ja 15 prosenttia palautuu työpäivän jälkeen huonosti kuormituksesta. Yli puolen mielestä työtahti on kiristynyt vähintään jonkin verran.

Monien tutkimusten mukaan juuri pitkät työpäivät ja runsas työkuorma ovat riskitekijöitä kroonisille sairauksille ja huonoille elintavoille sekä vaikuttavat haitallisesti työsuoritukseen.

– Osaajille olisi töitä valtavasti. Kaikki alan yritykset ovat raportoineet osaajapulasta. Työntekijöitä ei kuitenkaan saa rekrytoitua tarpeeksi, sillä kilpailu tekijöistä eri alojen välillä on niin kovaa, Karhunen tietää.

Sama vaativuus – 6 000 euroa pienempi vuosipalkka

Karhunen ihmettelee, että töiden vaativuus ja kilpailu osaajista eivät kuitenkaan näy suunnittelu- ja konsulttialan palkkauksessa. 

Ylemmistä toimihenkilöistä neljä viidestä työskentelee suunnittelu- ja konsulttialalla asiantuntijoina, ja heidän mediaanipalkkansa on 3 599 euroa kuukaudessa. Se on 500 euroa vähemmän kuin asiantuntijoilla teollisuudessa tai tietotekniikan palvelualalla eli it-alalla.

– Yli 6 000 euron ero vuosipalkassa on todella suuri. Tilanne on outo, sillä koulutustausta, töiden vaativuus ja asiakasprojektien luonne ovat näillä aloilla aivan samanlaiset. Myös osaajapula on näillä kaikilla aloilla yhtä suuri, Karhunen ihmettelee.

Karhusen mukaan moni asiantuntija on osoittanut mielipiteensä jaloillaan. Hyvien suhdanteiden aikana työpaikkaa vaihdetaan aiempaa herkemmin. Työpaikan vaihtaminen onkin toiseksi yleisin syy palkankorotuksen saamiseen.

Monesti vaihdetaan sinne, missä maksetaan paremmin eli asiakkaan puolelle teollisuuteen.

– Vaihtuvuutta on todella paljon. Monesti vaihdetaan sinne, missä maksetaan paremmin eli asiakkaan puolelle teollisuuteen. Vaarana on, että arvokasta tietotaitoa häviää ja vaativan työn laatu kärsii. 

Tilanne otettava 
huomioon neuvotteluissa

Toisellakin tavalla voisi olla. Suunnittelu- ja konsulttialan yrityksillä pyyhkii nimittäin mainiosti. 

Yritykset saivat heinä–syyskuussa uusia tilauksia euromääräisesti 49 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli puolestaan syyskuun lopussa 32 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten, selviää alan yrityksiä edustavan Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOLin tuoreista tilastoista.

– Jotta olemme tulevaisuudessa houkutteleva vaihtoehto nuorille osaajille ja saamme pidettyä vanhat työntekijät, palkkataso pitää saada sille tasolle kuin sen kuuluukin olla. Esimerkiksi it-alalla tähän on kiinnitetty ihan eri tavalla huomiota, korostaa YTN:n suunnittelu- ja konsulttialan vastaava asiamies Tuula Aaltola. 

Palkkataso pitää saada sille tasolle kuin sen kuuluukin olla.

Aaltolan mukaan palkkaeroa saatiin kurottua himpun verran umpeen vuonna 2007, kun neuvotteluja uudesta työehtosopimuksesta vauhditettiin työtaistelulla. Mutta vain hetkeksi. 

– Alan huono palkkaus pitäisi ottaa huomioon, kun ensi vuonna neuvotellaan työehtosopimuksen palkankorotuksista. Työehtosopimusten yleiskorotusten tarkoituksena on varmistaa, että palkka kehittyy kaikilla.

YTN järjestää marraskuun aikana työpaikkakohtaisia tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Lue lisää tästä.