Teekkareiden puhenainen

– Totesin ekana fuksisyksynä, että ei sitten mitään järjestöjuttuja. Tässä sitä nyt ollaan.

Teekkarijohtaja on haastattelupäivänä väsynyt. Takana on yo-kunta -aktiivien perinteisesti rankka glögikausi ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen tunteikkaat jäähyväiset tiiviisti yhdessä vietetyn vuoden jälkeen.

Kultanen on nauttinut teekkariaktivismia kaikilla täytteillä: killan hallitus ja puheenjohtajuus, Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus ja puheenjohtajuus. Ensi vuonna hän on TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtaja eli valtakunnan ykkösteekkari. Teekkarivaliokunnan jäsenet ovat teekkarikampusten heimopäälliköitä, kuten ylioppilaskuntien puheenjohtajia.

– Haluan kehittää teekkarivaliokuntaa keskustelevammaksi, koulutusta tarjoavaksi ja vertaistukea antavaksi. Se voisi olla jäsenilleen tärkeämpikin. Valiokuntaa ei tunneta kovin hyvin tai se mielletään vähän hassuttelukerhoksi. Siinä on potentiaalia olla paljon enemmän.

- Ompelen ja suunnittelen vaatteita, se on hyvää vastapainoa opinnoille. Soitan myös kitaraa ja säestän itseäni.

Teekkarikulttuurin luurangot kaapista

Kultaselle oli heti opiskelun alettua selvää, että hän haluaa sukeltaa teekkarikulttuuriin.

– Tamperelainen teekkarikulttuuri oli alusta lähtien mukaansatempaavaa. Yhteisöllisyyteen vaikuttaa tosi paljon tiivis kampus jonka läheisyydessä teekkarit asuvat. Porukoihin pääsee hyvin helposti. Eristäytyminen omaan porukkaan on tyypillistä teekkareille, niin on ollut myös Skinnarilassa ja Otaniemessä, Kultanen sanoo.

– Teekkarikulttuurissa ja teknillisellä alalla on paljon hienoja piirteitä. Kaikille teekkarius ei kuitenkaan ole hauskaa ja voimaannuttavaa. Joillekin se on ulossulkevaa ja sisäänpäin lämpiävää.

– Haluan että teekkariudesta voi olla ylpeä. Meillä on vahva yhtenäinen kulttuuri ja se on rikkaus. Se on niin vahva, että se kestää tuuletuksen ja ikävienkin asioiden käsittelemisen. Tuulettamista suurempi vaara teekkarikulttuurille on, että ihmiset eivät kehtaisi olla teekkareita tai se tuntuisi nololta.

Teekkariaktiivien tapaamisissa on pohdittu vuosien varrella muun muassa teekkaribrändiä. Rasismi ja seksismi ovat nousseet esiin, kun on mietitty teekkareihin liitettyjä negatiivisia mielikuvia.

Kultanen sai osansa seksismistä yrittäjyystapahtuma Slushissa, jossa hän sai useiden muiden nuorten naisten tavoin osakseen ahdistelua ja alentavia kommentteja. Biotekniikkaa opiskeleva Kultanen on mukana terveysteknologiayritys Brainshakessa, jota hän edusti Slushissa. Hän kertoi kokemuksistaan julkisessa Facebook-päivityksessä, josta tehty artikkeli oli pitkään paikallislehti Tamperelaisen luetuin.

Kultanen on käsitellyt Facebook-kirjoituksissaan ja Aamulehdessä myös esimerkiksi PISA-tuloksia ja Tampere 3:n valmistelun saamia käänteitä.

Tyttöjen itsetunto ylös

Kultanen päätyi itse tekniikan alalle osittain äitinsä kannustuksen vuoksi.

– Olin hyvä koulussa, viestintä ja kielet olivat vahvoja aineita ja mietin niiden opiskelua. Äitini vinkkasi, että teknillisen alan ja viestinnän yhdistelmä olisi poikkeuksellinen. Halusin myös tulla paremmaksi luonnontieteissä.

Kultasen ääneen tulee ylimääräistä särmää, kun puheeksi nousevat tyttöjen matematiikkataidot. Hän osallistui satojen muiden teekkareiden mukana Tempaus2016-koulukiertueeseen ja on naisteekkariverkoston jäsenenä käynyt kouluissa puhumassa tekniikan opiskelusta.

– Tempauksessa oli karmaisevaa nähdä, miten matalalla tyttöjen itsetunto oli. Pidin 5.-6. -luokkalaisille tunnin lentokoneen toiminnasta. Tunti päättyi kolmen erilaisen paperilennokkimallin taitteluun. Järjestään lähes kaikki tytöt valitsivat vain helppoja lentokonemalleja. Useampi tyttö kysyi moneen kertaan, onko heidän huolella ohjeiden mukaan taittelemansa lennokki yhtään oikein. Samalla pojat ottivat vaikeimman lennokin mutta eivät katsoneet ohjeita, Kultanen kertoo.

Suomalaisten teinityttöjen ykköslehti Demi teki Kultasesta vastikään aukeaman jutun, jossa tämä kertoi mikä tekniikan alassa on parasta.

– Naisteekkarit ja minä voimme tulla esiin ja kertoa minkälaisia töitä alan koulutuksella voi tehdä. Kuva insinööristä on aika kapea eikä kovin houkutteleva. Harva esimerkiksi ajattelee, että maailmaa voisi parantaa tekniikan avulla.