Teekkari kansainvälistyy laiskasti

 

Vaihto-opiskelu ulkomaisessa yliopistossa on hyväksi koettu ja suositeltu tapa saada kansainvälistä kokemusta opiskeluaikana. Kunnianhimoiset kansainvälisyystavoitteet eivät kuitenkaan täyty, eikä teekkari ole hanakka lähtemään ulkomaille. Pelko opintojen pitkittymisestä kummittelee monen mielessä – turhaan.

 

Tampereen teknillinen yliopisto selvitti opiskelijoidensa kansainvälistymistä kyselytutkimuksella. Sen perusteella tärkeimmät syyt ulkomaille lähtöön ovat kansainvälisen kokemuksen saaminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja uusien kokemusten saaminen.

 

 

TTY:n opiskelijat haluavat ulkomailla oppia kieltä, saada uusia kokemuksia, ystäviä ja itseluottamusta. Tärkeää on myös uuteen kulttuuriin tutustuminen, sekä sellaisten kurssien suorittaminen, joita ei opeteta TTY:llä. 

 

Teekkareita kiinnostavia vaihto-opiskelukohteita on ympäri maapalloa, joskin Aasiassa sijaitsevia maita pidettiin erityisen kiinnostavina. TTY:n henkilökunnan suosituksilla ei juuri ole merkitystä opiskelupaikan valinnassa. 

 

Vastaajien perustelut kohteen valinnalle olivat erilaisia ja persoonallisia. Yksi halusi korkealle rankattuun yliopistoon Yhdysvaltoihin, toinen kulttuurin perässä Venäjälle, kolmas oppimaan espanjan kieltä. Eräs teekkari ilmoitti perusteeksi ytimekkäästi: ”mahdollisimman kauas Suomesta”.

 

Aktiivisuudessa hakeutua ulkomaanvaihtoon on suuria eroja eri opiskelualojen välillä. TTY:ltä aktiivisimmin vaihto-opiskelijaksi lähtevät ympäristö- ja energiatekniikan, biotekniikan, materiaalitekniikan ja tuotantotalouden opiskelijat. Vähiten vaihdossa olleita oli tietotekniikan opiskelijoissa.

 

 

Kieli, kulttuuri ja sijainti painavat teekkarin valinnassa enemmän kuin kohdeyliopiston maine tai kurssitarjonta. 

 

– Kurssitarjontaa kannattaisi miettiä enemmän, sanoo, opintosuunnittelija Eila Pajarre TTY:ltä. Moni jättää lähtemättä vaihto-opiskelemaan siksi, että pelkää opintojen venyvän. Näin ei tarvitse olla. Loistava vaihtoehto on valita kohdeyliopistosta sivuaine, jota ei ole tarjolla omassa yliopistossa. 

 

– Voi myös valita kursseja jotka tukevat omaa tutkintoa. Kurssien valinnassa kannattaa kysyä neuvoa oman koulutusohjelman opintosuunnittelijoilta, jotka auttavat enemmän kuin mielellään. Moni opiskelija kysyy vasta jälkeenpäin että olin vaihdossa, mitäs näillä opinnoilla nyt tehdään, Pajarre kertoo.

 

 

TEKin vastavalmistuneiden kyselyn tulosten mukaan vain joka neljäs kaikista tekniikan alan vastavalmistuneista on opiskelujen aikana ollut vaihto-opiskelemassa. Noin joka kymmenes on ollut kansainvälisellä harjoittelujaksolla.

 

Tyypillisimmät syyt ulkomaille lähdön esteinä olivat parisuhde, työpaikka ja kaverit Suomessa sekä opintojen pitkittyminen. 

 

TEKin koulutuspoliittinen asiamies Pirre Hyötynen on seurannut opiskelijoiden kansainvälistymistä pitkään.

 

– Iso osa teekkareista ei näe kansainvälistymisessä tarpeeksi pointtia. Mielestäni tämä on aika yllättävää, kun Suomi kuitenkin elää viennistä. Suurin osa tekniikan akateemisista päätyy urallaan tavalla tai toisella tehtäviin,  joissa kieli- ja kulttuuritaito olisi eduksi. Myös yhä globalisoituvammassa maailmassa ja työmarkkinoilla kansainvälisyys on tärkeää, Hyötynen sanoo.

 

Myös ulkomaille lähteneiden kokemukset kannustavat lähtemään. Ulkomaille suunnanneet Tampereen teekkarit olivat kyselyn mukaan erittäin tyytyväisiä kokemuksiinsa. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että ulkomaanjakso vastasi odotuksia.

 

Kunnianhimoiset tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kansainvälistymisstrategiassaan 2009-2015 ottanut tavoitteekseen, että vuonna 2015  suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 8 000 opiskelijaa lähtisi vuosittain suorittamaan ulkomaan opintoja. Vuonna 2010 lähtijöitä oli noin 5000.    TEKin asettama tavoite on, että jokainen tekniikan alan  perustutkinto-opiskelija suorittaa vähintään kolmen kuukauden opinto- tai harjoittelujakson ulkomailla.