Teekkarit luopuvat häiritsevistä perinteistä
Kun tuotantotalouden opiskelijat paransivat kiltansa yhdenvertaisuutta, ennätysmäärä naisia haki mukaan toimintaan.
Aalto-yliopiston tuotantotalouden kilta Prodeko on parantanut kiltansa yhdenvertaisuutta päämäärätietoisesti. Niinpä killan puheenjohtajana on taas nainen ensimmäistä kertaa 19 vuoteen ja hallituksen 12 jäsenestä seitsemän on naisia.
Prodekolaiset ovat esimerkiksi luopuneet ahdistaviksi koetuista perinteistä, kuten fuksispeksirastista, jossa fuksien piti improvisoida speksikohtauksia muiden opiskelijoiden edessä.
– Perinteitä pitää voida muuttaa, jos ne eivät enää palvele ketään. Kiltamuisti on niin lyhyt, että kukaan ei enää parin vuoden päästä muista tällaista lopetettua perinnettä, Prodekon vuoden 2020 puheenjohtaja Miki Lehto sanoo.
Selvitys paljasti opiskelijoiden kokemukset
Tekniikan akateemiset TEK ja Prodeko tekivät vuonna 2018 tuotantotalouden opiskelijoiden keskuudessa yhdenvertaisuusselvityksen. Tarve yhdenvertaisuusselvitykselle syntyi, kun prodekolaiset alkoivat pohtia, kuinka tasapuolisesti killan hallitus on edustanut kaikkia opiskelijoita.
– Toimin Prodekon opintovastaavana 2014. Vasta kun olin saanut etäisyyttä opiskelijatoimintaan, aloin pohtia, miksi naiset eivät hakeneet opiskeluaikanani puheenjohtajaksi. Itsellänikin oli käsitys, että puheenjohtajan tulisi olla möreä-ääninen ja nopea kaljanjuoja, enkä mahtunut siihen malliin, tuotantotalouden alumni Matilda Säde sanoo.
Säde keskusteli aiheesta tuotantotaloutta opiskelevien naisten Facebook-ryhmässä, sekä Prodekon jatkuvuustoimikunnassa, jonka tehtävänä on tukea ja sparrailla killan hallitusta.
– Jatkuvuustoimikunnan jäsen Heikki Koponen kertoi, että TEKissä on tekniikan alan yhdenvertaisuuteen liittyvää tutkimusta, joten lähdimme Prodekossa tekemään selvitystä yhdessä TEKin kanssa.
Perinteitä pitää voida muuttaa, jos ne eivät enää palvele ketään.
Yhdenvertaisuusselvitys tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensin Prodekon ja TEKin edustajat haastattelivat 20 opiskelijaa pienryhmissä. Haastatteluista nousseiden kysymysten pohjalta tehtiin sähköpostikysely, johon vastasi 186 prodekolaista.
Vastaajista 82 prosenttia koki Prodekon ilmapiirin hyväksi. Killan toiminnassa oli kuitenkin koettu painostusta, syrjintää, kiusaamista ja seksuaalista häirintää tai ahdistelua.
– Opiskelijan voi olla vaikea kyseenalaistaa häiritsevää toimintaa, jos siinä on mukana rakkaita ihmisiä. Moni opiskelija haluaa tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Kyseenalaistaja saattaa pelätä saavansa ilonpilaajaleiman yhteisössä, Säde sanoo.
Eettinen ohjesääntö kertaa pelisäännöt
Selvityksen jälkeen kilta perusti kaksi häirintäyhdyshenkilön virkaa. Häirintäyhdyshenkilöt ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kouluttamia opiskelijoita, jotka ovat tapahtumissa mukana, ja joille voi kertoa tapahtuneesta häirinnästä. Killan hallitus seuraa häirintätapausten määrää.
Lisäksi Prodeko lisäsi monimuotoisuuttaan perustamalla killan hallitukseen maisteri- ja kansainvälisten asioiden kapteenien tehtävät, ja tiedottamalla killan tapahtumista myös englanniksi.
Prodeko on laatinut myös kirjallisen eettisen ohjesäännön, johon koko kilta on sitoutunut. Eettisessä ohjesäännössä kerrotaan killan yhteiset pelisäännöt sille, millainen toiminta killassa on sallittua ja mikä ei.
Kilta on kehittänyt vuodelle 2021 uuden tapahtuman eli epäonnistumisillan, jossa alumnit kertovat miten käsitellä ja hyväksyä epäonnistumisia.
Naishakijoiden määrä nousi
Kilta oli tehnyt opiskelijoiden hyvinvointia parantavia tekoja jo ennen yhdenvertaisuusselvitystä, sillä vuonna 2015 Prodeko aloitti fuksien hyvinvointivalmennuksen yhdessä tuotantotalouden laitoksen ja Hintsa Performance -yrityksen kanssa. Hyvinvointivalmennuksessa uudet opiskelijat oppivat tunnistamaan burn out -riskejä ja käsittelemään vastoinkäymisiä.
Prodeko seuraa vuosittain kiltakyselyssä, miten opiskelijat kokevat killan toiminnan.
– Kyselyt mahdollistavat opiskelijoille vapaan tilan kertoa kokemuksiaan, ja antavat kilta-aktiiveille tärkeää tietoa kaikkien opiskelijoiden tilanteesta. Haluan vahvasti jatkaa sitä työtä, mitä killassa on tehty sen eteen, että kaikki opiskelijat pääsisivät osaksi yhteisöä, vuoden 2021 puheenjohtaja Veera Mäntylä sanoo.
Myös tuotantotalouden naisopiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina.
– Naishakijoita on yleensä ollut noin 19 prosenttia, mutta vuonna 2020 naishakijoiden osuus nousi 27 prosenttiin, Miki Lehto kertoo.
Prodeko tekee abimarkkinointia lukioissa ja pyrkii siihen, että mahdollisimman erilaiset opiskelijat kertoisivat nuorille tuotantotalouden opiskelusta.
– Mitä enemmän yhteiskunnassa näkyy erilaisia ihmisiä eri rooleissa, sitä enemmän nuorilla on roolihahmoja, joihin samaistua, Mäntylä sanoo.