TEK: Kärkihankkeissa otettava Suomen vahvuudet tehokäyttöön

Tekniikan akateemiset TEK toteaa tyydytyksellä, että Juha Sipilän johdolla vaikeaan tehtäväänsä valmistautuva hallitus näyttää oivaltaneen, että Suomi ei nouse juustohöylällä, vaan on tehtävä jotain uutta ja uudella tavalla.

– Kaikki lähivuosien julkiset kehittämistoimet ja t&k-panostukset pitää perustella kasvun kautta. Tuotekilpailukyky paranee uusiutumisen, erityisesti tuotekehityksen kautta. Pk-sektorin kyky ottaa menestykseen tarvittavaa riskiä edellyttää riittävää panostusta Tekesin t&k-avustuksiin, sanoo TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Jotta niukat resurssit tulisivat käyttöön tehokkaasti ja tuottaisivat nopeasti tulosta, TEK ehdottaa kärkihankkeisiin varatuille määrärahoille kohteita, joissa Suomella on valmiiksi hyvä ponnistuspohja.

TEK ehdottaa neljää asiaa:

1. Digitaalinen yhteiskunta voi toimia vain kun kaikki tieto ja tietojärjestelmät ovat teknisesti yhteensopivia. Nykyisellään meillä on satoja toisistaan irrallisia tietojärjestelmiä. Valtakunnallinen tietopalveluarkkitehtuuri on digitaaliyhteiskunnan perusinfraa, joka on saatava toimimaan nopeasti. Modulaarisen järjestelmän toteuttaminen voidaan pilkkoa osiin, joiden tekemiseen voivat osallistua myös pienet ja keskisuuret innovatiiviset ohjelmatalot.

2. Hallituksen on panostettava tieteelliseen perustutkimukseen aloilla, joilla Suomella arvioidaan olevan hyvät menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa. Suomen kokoisen maan ei kannata hajottaa vähiä resurssejaan, vaan keskittää ne muutamille aloille, joilla voidaan saavuttaa edelläkävijän asema. Ainakin nämä alat ovat ilmeisiä:

• Meillä on puuta, joten myös puun uudenlainen käyttö on tavoiteltavaa; esimerkiksi nanoselluloosa, tekstiilikuidut, orgaaninen kemia.
• Bio- ja energiasektori ovat lupaavia kehityskohteita. Panostukset alalle on kuitenkin kohdennettava kasvu- ja liiketoimintapotentiaalin lähtökohdista.
• Lääketieteellisen teknologian vienti kasvaa jo vauhdikkaasti, ja uusia lupaavia hankkeita on meneillään.
• Tietoliikennetekniikan laitteet ja ohjelmistot sekä 5G.
• Nanoteknologia, telemetriikka ja sen sovellukset, painettava elektroniikka, tehoelektroniikka, mekatroniikka ja erikoisajoneuvot. Näissä kaikissa Suomella on kansainvälisen luokan tutkimusta ja osaamista. 

– Panostus vahvoihin aloihin voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla kymmenkunta huipputeknologian tutkimusohjelmaa, joihin sijoitetaan joitakin satoja lahjakkaita tutkijoita. Kustannukset ovat vaatimattomia verrattuna melkein mihin tahansa niin sanottuun elvytystoimeen. Esimerkiksi sata huippututkijaa tutkimusvälineineen maksaa noin 10–20 miljoonaa euroa vuodessa, Kauppi toteaa.

3. Suomeen tarvitaan lisää ulkomaisten yritysten osaamisintensiivisiä toimintoja. Houkuttelevien pakettien kokoamiseksi tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota ja yhteistyötä kasvukeskusten omien aktiviteettien välillä.

• Englanti on otettava valtion ja vähintäänkin yliopistopaikkakuntien viralliseksi asiointikieleksi.
• Suomen houkuttelevuudesta on huolehdittava myös maahan saapuvien yksilöiden kannalta. Verotus voi olla progressiivista, mutta jos progressio on maailman kireintä, se vaikuttaa todennäköisesti globaalin yrityksen päätökseen, mihin se sijoittaa osaamiskeskittymänsä.
• Lisäksi tarvitaan hyvät tietoliikenne- ja fyysiset yhteydet sekä sujuvat lupakäytännöt. 

4. Uusien työpaikkojen odotetaan syntyvän pääasiassa pk-sektorille. Menestyäkseen pk-yritysten pitää parantaa kansainvälistä asiakasosaamistaan. Tätä varten Team Finland -konseptiin on saatava uutta vauhtia ja tarjottava myös käytännössä apua tarvittavan lisäosaamisen hankkimiseen.