Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen julkilausuttuna tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.
Tekniikan akateemiset TEK huomauttaa hallituksen lakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että tavoite ei näytä täyttyvän: ”Esityksessä todetaan, että muutoksilla järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat asetetaan yhdenvertaiseen asemaan paikallisen sopimisen osalta. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä järjestäytymättömille työnantajille ollaan lisäämässä pelkästään oikeuksia ja velvollisuudet puuttuvat.”
TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki pitää todennäköisenä, että paikallisen sopimisen oikeudet laajenevat tavalla tai toisella.
– Onkin nähtävä muutokset mahdollisuuksina. Esimerkiksi tekkiläiset voivat saada paremman näkymän pienyritysten kenttään, kun pienyritysten työntekijät alkavat järjestäytyä ja kiinnostua työehdoistaan ja yritysten asioista, Hankamäki sanoo.
Ensin on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että laki on tasapuolinen sekä järjestäytyneille että järjestäytymättömille yrityksille.
TEK esittääkin hallituksen esitykseen kytkeytyviä suoria korjaustoimia kymmenen kappaletta.
1) Järjestäytymättömille yrityksille pitää säätää velvollisuus toimittaa tehdyt paikalliset sopimukset viranomaisten ja sovellettavan työehtosopimuksen solmineiden työehtosopimusosapuolten tiedoksi.
Tämä lisää valvontamahdollisuutta ja -todennäköisyyttä sekä tehostaa sopimusosapuolten pyrkimystä pysyä työehtosopimusten rajoissa. Sopimusosapuolilla on intressi valvoa, että paikalliset sopimukset ovat työehtosopimuksen reunaehtojen ja tulkinnan mukaisia.
2) Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa sopimista pitää turvata. Tätä varten tarvittaneen lisäresursseja.
3) Työehtosopimusrikkomuksista on tarpeen säätää hyvitysmaksu myös järjestäytymättömille yrityksille. Näin on järjestäytyneilläkin yrityksillä, joten kysymys on tässä tasapuolisuudesta ja väärinkäytösten ehkäisystä.
4) Lakiin on kirjattava luottamusmiehen ensisijaisuus henkilöstön edustajana aina silloin, kun luottamusmies on valittu työpaikalla. Oikeus luottamusmiehen valintaan pitää turvata laissa kaikilla työpaikoilla kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Luottamusmiehen on voitava edustaa myös järjestäytymättömiä työntekijöitä silloin, kun koko henkilöstö voi osallistua tämän valintaan.
5) Paikallisten sopimusten irtisanominen pitää muuttaa nopeammaksi ja irtisanomisajaksi tulisi säätää esimerkiksi yksi kuukausi. Hallituksen esityksessä irtisanomisajaksi esitetään kolmea kuukautta. Irtisanomisajan pituudella on tärkeä merkitys, sillä etenkin aluksi saattaa syntyä epäasiallisissa olosuhteissa tehtyjä sopimuksia.
6) Riidanratkaisussa tulee ehdottomasti hyödyntää työtuomioistuimen asiantuntemusta työehtosopimusten soveltamiskiistoissa. Järjestäytymättömien yritysten sopimusten tulkinta pitää viedä työtuomioistuimeen, mistä on kirjaus myös hallitusohjelmassa.
7) Henkilöstölle pitää turvata riittävät tiedonsaantioikeudet, mahdollisuus sisäisiin neuvotteluihin sekä oikeus käyttää asiantuntija-apua paikallisessa sopimisessa.
8) Oikeudenkäyntikuluissa työntekijäpuoli velvoitettaisiin kantamaan vain omat oikeudenkäyntikulunsa. Työntekijä on työsopimussuhteen heikompi osapuoli ja hänen turvanaan on pienemmät resurssit etenkin, jos hän ei kuulu liittoon. Työnantajan käyttämien asianajotoimistojen kulut voivat nousta suuriksi.
9) Tässä yhteydessä tulisi säätää, että henkilöstön hallintoedustusta vahvistetaan. Ruotsissa henkilöstöllä on hallintoedustus kaikissa yli 25 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
10) Valtio pitää rajata pois lakimuutosten soveltamisen piiristä.
Hallituksen olisi syytä aloittaa korjaustoimet mahdollisimman pian, sillä hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle jo kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat hallituksen suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1.1.2025.
- Lue TEKin koko lausunto lausuntopalvelu.fi:stä -> Lausuntopalvelu